keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Myötä ja vastapäivää

Vaihtelua mielelle ja kropalle










Irtohypytyksestä on tullut tärkeä osa Torstenin lukujärjestystä. Jaksan yhä vaan ihmetellä miten olen aiemmin skipannut tämän järjettömän hauskan ja hyödyllisen liikutusmuodon, äärettömän ajattelematonta :(
Vaan parempi myöhään kuin ei ollenkaan, joten nykyään harrastamme sitä mitä muiden heppaset ovat tehneet jo varsavuosina. Siis opettelemme hyppäämään. Tai Torsten opettelee. Minun vuoroni tulee myöhemmin ;)

Se on vähän niin, että kyllä ihminen vanhemmiten tulee (vähän) viisaammaksi. Nykyään vannon monen kouluratsastuksesta poikkeavan liikuntamuodon hyvää tuoviin ominaisuuksiin, paljon helpommin kuin nuoruusvuosina. Oli kyseessä sitten ohjasajo, maastoilu, irtohypytys, kaikki tuovat perinteisen koulujumpan rinnalle vaihtelua. Aktivoivat eri lihaksia - sekä aivonystyröitä. Tuovat kokonaisuutta ajatellen lisää mielekkyyttä kaikkeen hevosten kanssa työskentelyyn, oli sydäntä lähinnä olevin laji mikä tahansa. Vaikka rakastan kouluratsastusta (kouluratsastussuhteeni on sellainen viha-rakkaus-juttu; kun sujuu, ei maa kanna päällään mitään parempaa, kun ei suju, ei voisi olla mitään kamalampaa), olisi viikot melkoisen tylsiä puurtaessa pelkkää jumppaa nuttura kireänä - ja ilmankin. Ratsukon molemmille osapuolille.

Monet kilpahevoset, joista minun pitää ehkä puhua vain suomenhevosista, tekevät todella monipuolisesti töitä. Eräs kolminkertainen suomenhevosten koulumestari työskentelee vaihtelevasti lajissa kuin lajissa. Käsittääkseni, vähiten kouluttuupauksessa. Ei se määrä, vaan laatu ! Unohtamatta vaihtelun tuomaa virkistystä :))

P.s. Yleensä kaikelle uudelle avoin Torsten ei pitänyt hypytykseen lisäämästäni suunnan vaihtelusta. Tajusin, että olemme hypänneet pitkään pelkkästään vastapäivään - nykyään loikitaan vuoroviikoin myötä- ja vastapäivään. Uuteen suuntaan pomppaaminen oli Ponille yhtä kuin kokonaan uusi laji, ja vieläpä täysin luonnoton sellainen ;) 

10 kommenttia:

  1. Niin totta! Monipuolisuus kunniaan. Irtohypytys on kyllä sellainen, että pitäisi tehdä säännöllisesti - vaikka kujan rakentaminen on aika ärsyttävää puuhaa ja itse yritänkin aina saada samaan hypytykseen muitakin mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Mä olin ennen ihan samaa mieltä - että kujanrakennus on rankkaa ja ärsyttävääkin puuhaa! Nykyään se menee kuitenkin niin rutiinilla, ettei sitä edes ajattele ;)

      Poista
  2. Voi että kun mielellään irtohypyttäisin Lottaa ja hyppelisin itsekin pieniä, mutta en oikein uskalla ottaa riskiä sen kulumajalan kanssa, vaikka periaatteessa hyppyjä ei olekaan kielletty. Monipuolisuus on kyllä tosi tärkeätä. Yksi parhaista on mielestäni metsäpoluilla kulkeminen, rasittaa lihaksia todella monipuolisesti.
    Torsten hyppää hienosti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsäpolut on parhautta! :)

      Torstenilta on aikaisemman selittämättömän ontumisen vuoksi kielletty hyppelyt - tai ainakin estekorkeus pitää pitää minimaalisena. Alkuun otettiinkin vähän varovaisemmin, mutta poni kun ei itseään todellakaan säästele hypyissä, eikä hypyistä ole seurannut mitään vakavaa, en ole enää juuri ajatellut koko asiaa. Tietysti tämä on vähän eri, enpä enää Intoa hypyttäisi, sen kanssa kun kulumat on selviä.

      Poista
  3. Nimenomaan ei se määrä vaan laatu! Koulutyöskentelyyn tulee ihan uusia ulottuvuuksia, kun unohtaa pelkän puurtamisen ja tekee vähän, mutta intensiivisesti ilman mitään "sinnepäin" jankkaamista. Hevonen kehittyy uskomattoman nopeasti, kun se ei pääse missään vaiheessa yhtään leipääntymään sileällä työskentelyyn.
    Hienosti hyppää ruuna =)

    VastaaPoista
  4. Useilla ratsutalleilla (nimenomaan ratsu) kielletään kentällä irtojuoksuttaminen ja hypyttäminen. Syyksi olen kuullut että se kuluttaa enemmän kentän pohjaa tai pilaa sen. WTF? Miten se eroaa siitä kun laukkaat kentällä? :D Ja kaiken huippu on se ettei hevosta saa juoksutaa EDES isossa tarhassa joka on peltoa :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on totta. Onneksi itse ei koskaan ole tullut oltua sellaisella tallilla ... Vaikka toisaalta, ymmärrän täysin kiellot. Toisinaan hevosten - etenkin irtojuoksutuksessa! - ei ole mitään "kontrollia", vaan pohjat ruovitaan ylös ja kuopille. Toisaalta, kyllähän pohjien tulisi aika paljon kestää ...

      Tuo tarhan juoksutuskielto on kyllä melko omaperäinen ... :D

      Poista
  5. Minäkin tiedän yhden tallin jossa ei saanut juoksuttaa maneesissa pohjan takia. Irtohypytys on kyllä kivaa hommaa. Mulla oli pitkään kaikki esteiden välit ihan hakusessa, onneksi on tallinpitäjä mukana korjailemassa :D mutta nyt alan pikkuhiljaa päästä ihan vähän jyvälle.. edes vähän sinnepäin, ei tarvitse enää korjailla niin mittavasti ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä :D Onneksi nykyään menee välit helpommin, mutta kyllä aina välillä joutuu korjaamaan ;)

      Poista