torstai 29. toukokuuta 2014

Pelkkää juhlaa

tehdä töitä hienojen poikien kanssa!



Hyvän valmentajan tuomat neuvot ja opit ovat must have-juttu jokaiselle ratsukolle. Maanantaimaaston ja synttärijuhlien jälkeisenä tiistaina oli vuorossa dressagea - viimeinen päivä päättää tulevan viikonlopun aluekisoihin osallistumisesta. Mä kun aina osaan tehdä päätökset ajoissa :))

Kaipasin treeniin vähän extraboostia. Oikeastaan sitä fiilistä, minkä sain Torsteniin keväällä Grantin valmennuksessa. Malttamattomana laitoin kurssin järjestäjälle viestiä, oliko kesän aikatauluista jo sovittu. Kyllä, näillä näkymin valmentaja vierailee Suomessa jälleen elokuun lopussa ;) 

Koska sitä ennenkin pitäisi saada homma pelittämään, kaivoin edellisen valmennuksen videot ja muistiinpanot esille. Kun on riittävän hyvä valmentaja, ei haittaa, vaikka ratsukon ja valkun välissä olisikin yksi valtameri. Torsten kulki sinä päivänä juuri niin hyvän tuntuisesti, kuin kevään valmennuksessa. Kevyesti ja kepeästi, koottuna, suorana ja isolla liikkeellä.

Ilmoitin meidät aluekisoihin mukaan. He B:2 luokkaan. Rata sisältää lisätyt käynnit ja laukkapysähdykset. Huhhuh ... 







Eilen treeni jatkui. Kävimme reippailla alkulaukoilla maastossa, minkä olen todennut oikein hyväksi alkuveryttelyksi meille molemmille. Sillä silloin kentällä voi heti aloittaa työskentelyn ! Oma istunta ei oikein toiminut niinkuin olisi pitänyt, jolloin ponikaan ei, tietenkään, ollut aivan niin hyvä kuin olisi voinut olla. Laukkatreeniin olen kuitenkin oikein tyytyväinen, ja erityisesti laukkapysähdyksiimme. Niitä me ollaan koko historiamme aikana treenattu kerran ... Kun vain pidän Torstenin tasan molemmilla ohjilla ja erityisesti pohkeiden välissä, ja pohkeet taaempana, pysähdykset onnistuivat melko hyvin. Ei niin hyvin, että niistä kouluradalla kummoisia saa, mutta ei täysin katastrofaalisestikaan ;) Ja hei, onhan tässä vielä muutama päivä aikaa reenata!




Into pääsi tiistaina tihkusateen saattelemana pellolle ohjasajoon. Herra toimi kivasti, mutta paino olisi saanut olla enemmän taka- kuin etupäällä. Pikkuhiljaa, pääasia että Into nauttii :) (Ja nauttihan se. Myös juostessaan ilman ohjastajaa talliin ;))








Loppua kohti takapään aktiivisuus parani ...





<3

Into juoksi talliin, apua, mitä tapahtuu, miksi mun Into juoksi talliin ????

No onko tämä nyt tarpeellista ... Riimu ja suitset ... Sähän olit ihan mun kannoilla ... 


Tänään onkin Torstenin synttärilahjan vuoro, kun Erika tulee hieromaan ponin. (Hmm, voitte vain kuvitella, mitä Torsten on mieltä tästä aineettomasta lahjastaan ;)) Ja Into pääsee klipperin käsittelyyn! Tervemenoa turilasturkki, tervetuloa toppaloimi ... ;) 

Ja hei, tervetuloa perjantai! Ihanaa viikonvaihdetta teille <3

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Pätkis 4 vee

Synttärisankari Pätkiksen juhlimista - päivän myöhässä ...
"Nii, mähän sanoin et ne oli jo eilen!"
















"Miksei mun parhaat kaverit Into ja Torsten saaneet tulla mun synttäreille? Vitsi te ette tiiä miten paljo ne ois halunnu tulla! Nyt niil on varmaa tosi paha mieli."


maanantai 26. toukokuuta 2014

Torstenin puutarhasynttärit

Torsten 9 vee :)


Mä venasin koko aamun, josko saisin kakkua heti aamusta karsinaani. No eipä vaan kuulunut, suuntasin sitten laitumelle chillaamaan. Päivällä kummiski mun porukat tuli hakemaan mua ja Intoa, sanoivat että luvassa on yllätys. Jes!


Yllätys nää partyt tosissaan olikin. Vaan kaksi vierasta, kun kissoja ei lasketa vaikka niitä olikin kiva ajaa takaa. Koko ajan kommenneltiin, huutoa tuli kun tulin pöytään hieman etukäteen ja söin kaikki vesimelonit. Kuulemma sotkin, mutteikös nämä ole mun syndet? 




















Juotiin siinä sitten teetä, siinäkin tuli valitusta, että kupista pidetään korvasta kiinni - no mites mä voisin, kavioilla! Ooteltiin sitte siinä mun bestiksien kanssa, millon alkais ohjelmanumero ... Aika monen kirsikan ja croissantin jälkeen mulle alkoi valkenemaan, ettei sellaista ole tulossa ollenkaan! Millaset syndet ne sellaiset on? Me keksittiin onneksi Inton kanssa leikki, missä juostiin talon toiselta puolelta puutarhan kautta toiselle ja takaisin, monta kertaa ees taas. Kumpi saa mutkiin enemmän vauhtia. 



No siitäpä porukat rages iha sikana, ja ne sano, et teehetki loppui sit siihen. Eipä siin midist, me mentii sit Inton kans tarhaan takas jatkoille. Ens synttärit on muute iha salettii mun oma suunnittelemat.