sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Bodypump

ponille jumppaa

















Perjantain epätoivoiselta tuntuneen balettitunnin jälkeen kuvittelin pääseväni nautiskelemaan ratsastamisen helppoudesta lauantaina. Silloin tällöin ja useamminkin ihminen voi olla hyvin väärässä. Mä olin ihan ihan yhtä hukassa hepan selässä kuin tanssitossuissa ! Alkuperäisin suunnitelman mukaan olisimme Torstenin kanssa pitänyt oikein syvävenyttelevän ratsastustuokion - viime aikoina pääpaino on ollut kokoamisessa, ja ponilla oli takana vapaapäivä. Koska Torsten oli melkoisen malttamaton kuuntelemaan yhtäkään mun epäselvistä avuista, selvisi mulle pian, mikä päivän teema oli. Odottaminen. Yritin erilaisten väistötehtävien avulla saada ponia kuuntelemaan minua paremmin, käynnissä teimme myös takaosakäännöksiä. Niistä tuli, yllättäen, ihan kelvollisia! Juuri tälläisinä päivinä, kun poni paahtaa avuista läpi, on hyvä tehdä tehtäviä, mihin sen on "pakko" keskittyä. Ravissa teimme lähinnä pohkeenväistöjä sekä muutamia babysulkuja. Vasempaan väistättäessä saatiin kivoja ristiaskeleita, mutta oikealle tehdyt kuviot olivat huomattavasti vaisumpia.

Jos ravi oli vierasta ja vaikeaa, vastapainona laukka uutta ja hienoa. Ihan viikon sisällä olen saanut ponin laukan paljon paremmin omaan hallintaani. Kun takapuoli pysyy edes pikkiriikkisen lähempänä sielä satulassa ja jalat hevosen ympärillä, tuntuma suuhun on keventynyt laukassakin. Loppuun pääsin tekemään enemmän alkuperäissuunnitelman mukaista ohjelmaa, kun ratsastin kootumman laukan jälkeen ponia eteen alas niin, että koko ylälinja ja selkä venyttäisi mahdollisimman tehokkaasti. Ja ponihan jumppasi hyvin, vaikka viereisellä pellolla iiiihanat islanninponit rieukkuivat ja pitivät kivaa. Kyllä siinä oli yhdellä Suomipojalla vähän pasmat sekaisin salaperäisten tulivuoriponien edessä ... ;)

Intolla on yksi kenkä vähän löysällä, joten sen selkään en viitsinyt mennä ollenkaan. Vietettiin yhdessä laatuaikaa maastakäsin kävelyllä, käytiin uusilla teillä ja pidettiin hauskaa. On ollut mukava huomata miten aiemmin kielletyt maastoreitit ovat nykyään hevosille vapaita, joten maastoreittejä piisaa. Me ei olla vielä  edes  keretty käydä testailemassa kaikkia maastoiluteitä!

Nyt kun pakkaset ovat vähän lauhtumaan päin, täytyy ottaa kalenteri esille ja suunnitella työkuvioita niin, että voisi sopia valmennustakin ponille ja mulle. Sitä ennen me taidetaan Torstin kanssa pysytellä maastossa ;)

14 kommenttia:

  1. Jumppa on aina hyväksi ;)

    Ilokseni saan todeta että vaikka fiilis selässä olisi hankala, niin tunne ei enää välity kuviin.
    Ja sehän ON tärkeintä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, onhan se hyvä :D Koska ennen vanhaan, jos poni ei tuntunut hyvältä, ei se kyllä tasan näyttänytkään siltä :D

      Poista
  2. Torsten on kyllä kehittynyt ihan mielettömän paljon viime aikoina, tuo ryhti on hieno! :) ei tosiaankaan näytä vaikealta kuvissa ;)

    VastaaPoista
  3. Torsten oon niin hieno! Justiinsa sellainen, jolta suomenhevosen kuuluisikin näyttää. Ihania kuvia ja hyvännäköistä menoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Kyllähän se ihan suomipojalta näyttää :D

      Poista
  4. "Kun takapuoli pysyy edes pikkiriikkisen lähempänä sielä satulassa ja jalat hevosen ympärillä, tuntuma suuhun on keventynyt laukassakin."
    Tuo kommentti olisi yhtä hyvin voinut tulla minunkin suustani! Akun kanssa on tismalleen sama juttu: jos itse istun kunnolla syvälle satulaan enkä heilu tai leijaile kevyesti jossain satulan päällä, niin uskomatonta mikä muutos laukan laadussa tapahtuu. Kun vain aina osaisi istua oikein... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Meillä tosin ei istuta vielä syvällä ... Mutta parempaan suuntaan mennään! Mutta vitsi, miten makeeta laukka sitten olisi, jos ihan oikeasti istuisi sielä penkissä :D

      Poista
  5. mikset sä päivitä sukupostiin koskaan uusia kuvia? sul on tosi hienoja kuvia ja hevosia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä monta kertaa miettinyt ... Mulla on valinnanvaikeus :D

      Poista
  6. Kiitos taas, kuvaterapiaa parhaimmillaan.
    Amen tuolle laukkalausunnolle. Se on juurikin niin.

    VastaaPoista