tiistai 30. toukokuuta 2017

Kyran silmin

Kyra Kyrklund, suomalaisen ratsastuksen kirkkain tähti ja kouluratsastuksen professori veti Ypäjän Hevosopistolle tuhatpäisen yleisön seuraamaan Kyran silmin klinikkaa.


Ennen klinikan alkua Kyra, 65, kerkesi aamupalan merkeissä päivittää medialle kuulumisiaan. 
Kotiin kuuluu hyvää, kaikki hevoset ovat liikenteessä. Kaisa Kähö, Ypäjän entinen vararehtori, on meillä tallimestarina ja olemme tehneet melkoista inventaariota hänen kanssaan. Mihin ihminen tarvitsee niin paljon loimia, Kyra naurahtaa. 
Tavaroiden vähentämisen lisäksi Kyra miettii, josko nyt olisi aika tehdä vähemmän töitä. Suomen maajoukkuevalmentajan paikan täyttämiseen Faurien lähdön jälkeen hän ei ole vielä vastannut juuta eikä jaata. Olen siinä vaiheessa elämää, että täytyy pohtia miten ajan käyttää. Jos haluaisin seisoa maneesissa, niin toki, vaikka samalla Kyra toteaakin, ettei työ ole helppo. Olen matkustellut elämässäni paljon mutta nähnyt vain talleja - nyt haluan matkustella ilman hevosia, ettei sitten haudassa ota päähän, Kyra vitsailee ja on samalla tosissaan. Kilpailusuunnitelmia hän ei myöskään lyö vielä lukkoon. Oman kasvatin vieminen GP radoille on aina ollut haave ja nyt se on tehty. Tiphany, 11 vuotias tamma joka debytoi helmikuussa yli 70 prosentilla GPssä, on ollut kuukauden kevyemmällä käytöllä. Sillä epäiltiin kaviopaisetta ja sitten sillä oli ihotulehdus ja ähkyn oloista, kunnes verikokeesta paljastui vatsavirus. Nyt tamma voi hyvin mutta hetken tietysti kestää että se on täydessä käyttökunnossa. Pitäisi päättää, haluanko itse kilpailla sillä, antaa sen kilpailtavaksi jollekin muulle vai myydä.


Vaikka omat kilparadat jäisivät ratsastajalla tulevaisuudessa vähemmälle, on Kyra yhä mukana muuttamassa kouluratsastuskilpailuja aiempaa paremmaksi. Kansainvälisen kouluratsastajien komitean IDRC:n presidenttinä Kyra on jo useamman vuoden ajanut kouluratsastuksen arvostelun uudistamista. Helposti sanotaan, että ennen kaikki oli paremmin, vaikka oikeasti kouluratsastus on kehittynyt huimasti. Hevosten hoito on parempaa, koska siinä ollaan tarkempia. Kouluratsastus on muuttunut avoimemmaksi ja silloin se on myös avoimempi kritiikille. On kuitenkin tehtävä vielä paljon työtä jotta saadaan kouluratsastus tasa-arvoisemmaksi kilpaurheiluksi. FEIn komiteassa käsitellään nyt, millä tavalla arvostelua voisi muuttaa paremmaksi; ideana on luoda ideaaliliike ja tietyistä virheistä vähentää tietty pistemäärä. Viiden tähden kilpailuissa tuomarit keskustelevat pisteistä ja katsovat suorituksen uudestaan videolta, mikäli ero tuloksessa on yli 5 prosenttia. Tämä pitäisi saada kaikille tasoille ja yhtenäistää linjaa. Katsojan voi olla vaikea hahmottaa, miten jollain ratsukolla on niin paljon qualitya, että virheistä huolimatta se voittaa. 
Tunnettu ja tuntemattomampi kilpailija pitäisi olla samalla viivalla, ihan niinkuin esteratsastuksessa. Esteratsastajalla yhtenä päivänä kaikki voi osua nappiin ja voittaa kun toisena tulla virheitä ja hävitä - vaikkei kyseessä olekaan voitto tai häviö. Päivän kunto ratkaisee.
Kouluratsastuksessa ei ole yhtä ainoaa absoluuttista totuutta ja tuomarointi voi tuntua sekavalta, siksi tuomarit tulisi kouluttaa paremmin. Eri pisteissä istuvat tuomarit arvostelevat keskenään eri asioita eikä numeroiden pidäkään olla täysin samat, mutta esimerkiksi pitkillä sivuilla istuvien tuomareiden pisteiden tulisi olla yhtenevät.
Tällaisen mentaliteetin avulla yleisönkin olisi helpompi uskoa lajiin, missä olisi selkeämmät säännöt.


Eveliina Havinen ja Ronaldo.

Kyra kokeilee, istuuko Anni Heikkilä suomenhevosori Ypäjä Arskan selässä riittävän jämäkästi. Kyllä istui ja Hevosopiston opettaja sai kiitosta niin tiukoista vatsalihaksistaan kuin rennoista ranteistaan. Rentona pidetty ranne on avainsana kevyeen kuolaintuntumaan. 


Muutos kerrallaan

Klinikan ensimmäisenä demoratsukkona täyden katsomon eteen asteli Eveliina Havinen ponilla Ronaldo. Kyra pyysi yleisöä seuraamaan jokaisen ratsukon kohdalla, mitä me lähtisimme muuttamaan ja mitkä olivat ratsukon vahvuuksia. Kaikkea ei kuitenkaan voi muuttaa kerralla.
Yksi muutos kerrallaan, toistoja pitää tehdä niin kauan kunnes vanha systeemi murtuu. Senkin päälle tarvitaan vielä paljon toistoja jotta uuden tavan oppiminen automatisoituu. Täytyy tiedostaa, mikä tuntuu miltäkin - tunto on aisti eikä sitä pysty pelkästään selittämällä sisäistämään. Tietynlaiset oikopolut auttavat kuitenkin pääsemään lähemmäksi oikeaa tunnetta ja siksi niitä kannattaa hyödyntää. Kyra neuvoi Eveliinaa nostamaan pikkuvarvasta jalan ollessa jalustimella - sen avulla pohje pääsee lähemmäksi hevosta. 
Jos käy kerran viikossa valmennuksessa ja treenaa sen lisäksi itsenäisesti, voisi vuodessa oppia 50 uutta asiaa.

Kyra ohjeisti Silja Ahoselle, Hevosopiston opiskelijalle, á la Fillis ohjasotteen. Niveleen ja kankeen saa tuntuman helpommin erikseen ja sitä kautta kuolaintuntumaa pystyy hienosäätämään tarkemmin kuin perinteisessä ohjasotteessa: kankiohja kulkee pikkusormen alta ja nivelohja etusormen yli. Kyra kertoo ratsastavansa lähes pelkästään ohjat tällä tavoin tänä päivänä.

Ratsastus on kuin tanssia, jossa joko hevonen tai ratsastaja vie

Läpi klinikan Kyra oli tarkka siitä että hevosia ei kannateltu ratsastajan toimesta, vaan että hevoset kantoivat itse itsensä. Jos hevosta joutuu pitämään väkisin ohjan ja pohkeen välissä, se vaikuttaa suoraan liikkeeseen ja eteenpäinpyrkimykseen. Jos hevonen nojailee ohjaan tai on kova edestä, se ei käy. Kaula ei saa olla hevosen viides jalka jossa hevonen nojautuu ohjaan. Puolipidäte tulisi olla aina sellainen kontrolli, että voisiko siitä askeleesta pysäyttää hevosen jos ratsastaja niin haluaisi. Helposti lähdetään kuitenkin irroittelemaan ja sahaamaan edestä vahvaa hevosta, vaikka oikeasti me haluaisimme että hevonen tulee tuntumalle ja vie meitä eteenpäin. Ongelma ei ole suussa vaan alakaulassa. Käsi ei saa vetää taaksepäin, mutta hevosen nojatessa ohjaan, siitä ei myöskään myödätä ennenkuin kun hevonen myötää. Silloin pitää olla nopea omissa avuissaan. 

Alakaula aiheutti ongelmia jos hevoset lyhenivät vain ylä- muttei alalinjastaan. Hevosta ei tulisi, missään muodossa, ratsastaa pitkällä alakaulalla vaan lyhyellä kaulalla ylälinja pidempänä. Jos alakaulaa ei lyhennä, koko hevosen kroppa kulkee pitkänä eikä takajalat työskentele oikein. Ida-Lotte Peltoniemi kuumalla Poirot ratsullaan sai avukseen alakaulan ongelmaan kaulanarun. Kyra neuvoi ratsastajaa pitämään toisella kädellä kiinni kaulanarusta ja hevosen vetäessä ratsastajaa, pysyisi hänen käsi paikallaan ja puolipidäte otettaisiinkin kaulanarulla, muistutuksena siitä että alakaula pitää kantaa. Naru auttaa myös ratsastajaa, sillä kädellä ei saa fiksata ja oikoa.

Ida-Lotte Peltoniemi ratsullaan Poirot sai avukseen kaulanarun, joka muistuttaa hevosta alakaulan käytöstä ja ratsastajaa oman käden hienovaraisuudesta.


Vastalaukka on hyvää treeniä hevosen suoristamiseen.

Maarit Raiskio taputtamassa ratsuaan Cartieria.

Erilaisia apuja erilaisille hevosille

Erilaiset hevoset vaativat erilaisia apuja ratsastajalta ja mitä nopeammin hevonen reagoi apuihin, sitä kevyemmin ratsastaja voi hevoseensa vaikuttaa. Kuuma hevonen tarvitsee enemmän tukea jalalla kun taas laiskempi ratsu hieman vähemmän ja enemmänkin sähäkämpää pohjetta. Kun hevoselta pyytää jotain, pitää pyytää niin kauan kunnes saa reaktion - vaikka se olisikin väärä reaktio. Myös hevoset tarvitsevat toistoja opetellessaan apuja. Myös hevosen rakenne tulee ottaa koulutuksessa huomioon. Klinikassa esiintynyt Ypäjä Arska ratsastajansa Anni Heikkilän kanssa pystyisi kuulemma tekemään vaativiakin liikkeitä, mutta on hevosia joilla kaulan liittymä on liian ahtaasti rakentunut; sylkirauhanen jää puristukseen ja kovin korkealla niskalla liikkuminen on tukalaa. Silloin muotoa voi hyvin avata ja siitä huolimatta kouluttaa hevosta niin pitkälle kuin mahdollista, kuten piaffet ja passaget, vaikka ne eivät riittäisi kilpailuihin asti. Kyra on esiintynyt suomenhevosori Ypäjä Arskan isoisän, Kelmin kanssa Equitanassa Saksassa. Kelmin rakenne mahdollisti hyvin vaativienkin liikkeiden esittämisen.

Kyra demonstroi yleisölle sekä Siiri Kyrölle, hevosena May Day, selän ja jalkojen toimintaa. Kyra pyysi yleisön seisomaan, selkä notkolla ja nostamaan samalla yhtä jalkaa ylös. Tämän jälkeen selkä tuli pyöristää ja nostaa jälleen yhtä jalkaa - helppo kokeilla myös kotona, kumpi tuntuu paremmalta. 



Susanna Therman ratsullaan Dragonheart kuulemassa vatsalihasten tärkeydestä. 


Käsi, pohje sekä paino yhteistyössä ennen kokoamista

Ratsastajan apujen tärkein elementti on paino, sillä sekä ohja- että pohjeavuilla pystyy olemaan hetkittäin vaikuttamatta. Paino vaikuttaa hevoseen jatkuvasti ja on tärkeää tietää, missä ja miten istuu. Hevonen on luontaisesti tasapainossa, mutta kun ratsastaja laitetaan selkään, tasapaino rikkoutuu. Siksi ratsastajan on tärkeää olla itse tasapainossa. Ratsastajan ylävartalon paino pitää meidät satulassa - meidän iskunvaimentajana toimii lantionivel. Polvella tai reidellä ei saa puristaa mutta jalka pitää olla lähellä hevosta. Pohkeet kuuluu sinne, missä niitä milläkin hetkellä tarvitaan. Istuinluut tulee olla molemmin puolin selkärankaa - satula kun on milloin minnekin suuntaan vinossa. Satulassa ei tulisi liikkua edestakaisin ja ajaa hevosta eteenpäin istunnalla. Polkupyöräkään ei liiku jos satulaa hinkkaa edestakaisin, pitää käyttää jalkoja ja polkea!
 Jäntevä ylävartalo ja voima kyynärpäässä pitää huolen siitä, ettei hevonen pääse kiskomaan ratsastajaa pois paikoiltaan. Ranteen tulee olla aina rento, ja se on ammattilaisillekin haastava asia.

Kyra pyytää ratsastajia usein taputtamaan hevostaan, mutta ei siksi että hän ajattelisi hevosen tarvitsevan hirveästi taputtelua. Monesti kun sanotaan, että anna ohjasta periksi, ratsastajat luulevat antavansa hevoselle myöden paljon enemmän kuin he todellisuudessa antavat. Oikeasti ratsastaja vain vetää vähemmän. Toisaalta ajatusmaailma toimii käsien korjausliikkeiden kanssa päinvastoin. Sitä ei edes tiedosta, miten paljon kädellä tulee vemplattua, ennenkuin ottaa esimerkiksi kauhukahvan käteen. Käden turha liike rauhoittuu kummasti. 

Siinä missä hevosen tulisi toimia jousen lailla ohjan ja pohkeen välissä, myös ratsastajan pohkeiden välillä tulisi olla joustoa. Hevosta tulee olla molemmin puolin yhtä paljon pohkeiden välissä - jos hevonen pyrkii vinoon vasemmalle, vasen pohje sanoo että takaisin keskelle. Oikeaa pohjettakaan ei voi käyttää jos hevonen on vänkyrä vasemmalle. Vinosti kulkevalta hevoselta loppuu energia.






Tikapuut apuna hevosen koulutuksessa

Hevosen koulutus tapahtuu ketjureaktiona. Ratsulle opetetaan yksi asia kerrallaan ja pohjan tulee olla kunnossa, ennenkuin koulutuksessa edetään pidemmälle. Laukanvaihtoja ei voi tehdä, ennenkuin laukkaan on saanut tietyn energian - sen lisäksi hevoseen täytyy saada vaikuttaa, sen tulee olla suora eikä hevonen saisi ennakoida. Kun vaihtoja sitten tehdään, vaihto on valmis vasta kun uusi laukka on hyvä. GP tasollakin täytyy välillä tulla tikapuissa alaspäin ja yksinkertaistaa avut, jotta pääsee eteenpäin. Jos asiat eivät toimi hitaammassa tempossa, ne tuskin toimivat kovemmassakaan vauhdissa. Ensin voi työskennellä käynnissä, vaikka silloin täytyykin olla tarkkana ettei hevonen kulje passia, hermostu tai jännity. Stressi voi olla hyvää ja huonoa, niin ihmisillä kuin hevosillakin.

Klinikan aikana nähtii muutama tasapainoton siirtyminen, jolloin Kyra pyysi ratsastajaa tekemään siirtymisen uudelleen. Jos katsotte esimerkiksi Charlotte Dujardinin tai Carl Hesterin ratsastusta, ette koskaan näkisi huonoja siirtymisiä. Se on treenauksesta kiinni, Kyra nauraa. Olkaa uteliaita ja kokeilkaa uutta!
Kyra on kiitollinen Suomelle juurikin siitä, että on saanut kehittää omia ideoita eikä asioita tehdä vain siksi että niin on aina tehty, kuten monissa vanhan ratsastuskulttuurin omaavissa maissa. On ollut hienoa olla mukana lajin kehityksessä. Kyra on itse ollut parinkymmenen vuoden iässä, kun hän näki ensimmäisen kerran GP tason ratsastusta. Kuljimme junalla Tampereelle, missä pidettiin jalkapallokentällä kouluratsastuskilpailut. Silloin näin ensimmäistä kertaa piaffet ja passaget. Nykyisin ratsastusta ja tietoa ja videoita näkee takavuosia helpommin. Ratsastuskoulussa uransa aloittanut Kyrklund on tänä päivänä yksi maailman parhaista ratsastajista ja valmentajista. Viikottaiset kyselyt maailmalle valmentamaan ovat arkea, mutta nykyisin Kyra sanoo usein ei. Siksi onkin äärimmäisen hienoa päästä seuraamaan Kyran oppeja - seuraavan kerran siihen on mahdollisuus syyskuun 9. päivä KorKin järjestämässä klinikassa!

Kuva: Sonja Holma. 

Kyran merkittävimmät kilpailumenestykset (lähde SRL)
Olympialaiset

Peking 2008: Max, 8.
Atlanta 1996: Flyinge Amiral, 28.
Barcelona 1992: Edinburg; 5.
Soul 1988: Matador; 5., joukkuesijoitus 6.
Los Angeles 1984: Noer; 16.
Moskova 1980: hevonen Piccolo; sija: 5.
(Kyrklund nimettiin myös Sydneyn olympialaisiin 2000 sekä Ateenaan 2004, mutta hänen hevosensa Lillemarkens Arkibal ja Andiamo Tyme eivät olleet kunnossa).
MM-kilpailut
Aachen 2006: Max; GP Kür sija 7., GP Special 12.
Tukholma 1990: Matador; 2.
Haag 1994: Edinburg; 4.
Rooma 1998: Flyinge Amiral; 10, joukkuesijoitus 7.
Maailmancupin finaalit
's-Hertogenbosch 2008: Max 3. sija GP Kür, 4. sija GP
Las Vegas 2007: Max 4. sija GP Kür, 3. sija GP
Pariisi 1991: Matador; 1.
Göteborg 1993: Edinburg; 3.
's-Hertogenbosch 1997: Flyinge Amiral; 5.
Göteborg 1998: Master; 6.
Euroopan mestaruudet
Windsor 2009: Max 9. GPS, 7. GP kür
Torino 2007: Max,19.
Hagen 2005: Max, 12.
Verden 1997: Flyinge Amiral; 9, joukkuesijoitus 9.
Mondorf les Bains 1995: Flyinge Amiral; 10.
Lipica 1993: Edinburg; 4.
Suomenmestari 11 kertaa

20 kommenttia:

  1. Kiitos Jilla!

    Hienosti sait tiivistettyä Kyran klinikan annin. :-) Oli kyllä niin huikean hyvä ja inspiroiva päivä - kun edes osan saisi toteutettua omassa ratsastuksessa, joskus, jotenkin.

    Maarit L. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit! Piti kyllä hetki sulatella kaikkia vihkoon kirjoitettuja muistiinpanoja - niitä oli nimittäin paljon :D Kyra vaan osaa selittää asiat niin hyvin, hän saa kouluratsastuksen kuulostamaan loppupeleissä varsin yksinkertaiselta.

      Poista
  2. Vau, kiitos Jilla! Olisin mielelläni lähtenyt klinikkaa itse katsomaan, mutta tämä tiivisti käsitellyt asiat todella hyvin :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että koonnista oli hyötyä! :) Syyskuussa sitten uudestaan!

      Poista
  3. Hei, millainen tuo fiilis tyyöi tarkalleen ottaen on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, siis tuo ohjasote? Jonka oikea nimi siis olikin á la Fillis; Kyran kirjassa on siitä tarkemmin mutta ohjat kulkevat niin että kankiohja kulkee pikkusormen alta ja nivelohja etusormen yli.

      Poista
  4. Kiitos Jilla hyvästä postauksesta. Teksti ja kuvat ovat jälleen laadukkaat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja kiitos kun jätit kommentin :)

      Poista
  5. Ohjasotteen nimi on Phyllis, lausutaan 'filis' ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä vielä tarkistin tämän Kyran kirjasta, mutta totta että multa puuttuu tuo á la - alku Fillis-sanan edestä, korjaan!

      Poista
  6. Hyvä kooste klinikasta! Kiitos.

    VastaaPoista
  7. Hyvä kooste, kiitos! Pakko päästä syksyn klinikkaan kun tämä jäi välistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ja täälläkin kyllä on merkattu jo päivä kalenteriin syyskuulta! :)

      Poista
  8. Kiitos kattavasta koosteesta ja kuvista, mukava lukea näin kotona kun ei paikalle päässyt!
    On tuo Kyra aikamoinen nainen ja ratsastaja, en yhtään ihmettele että haluttaisiin valmentajaksi. Voisin vaikka itsekin ottaa jos mahdollisuus tulisi. ;)

    Millainen fiilis sulle jäi klinikasta? Meinaatko hyödyntää oppeja Torstenin kanssa? Meinaatko mennä syksyllä? Koska sinut ja Torsten nähdään valmentamassa ja klinikoita pitämässä? ;) :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi kivasta kommentista! :)

      Ehdottomasti hyvä, innostunut ja aika nöyrä fiilis olivat päällimmäisiä asioita mitä klinikasta jäi mieleen. Hyvää ratsastusta, intoa omaan tekemiseen ja erityisesti se, että perustyötä ei pidä ylenkatsoa. Kouluratsastus on niin kurinalainen laji, jokainen askel on ratsastettava! Ehdottomasti hyödynnämme oppeja Torstenin kanssa parhaani mukaan.

      Syksylläkin olen näillä näkymin menossa klinikka katsomaan - Torstenista vielä voisi tulla valmentaja mutta ei minusta ;D

      Poista
  9. Kiitos, olipa mahtava kooste. Kuulinkin maanantaina ratsastustunnillamme, että ko. klinikka oli ollut aivan huippu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiina, klinikka todella oli huippu!

      Poista
  10. Tosi hyvä postaus! Jostain kumman syystä meidänkin valmennuksessa eilen käytettiin kaulanarua. :D Ihana uutinen myös että Kyra on tulossa seuraavaksi syyskuussa, sinne täytyy kyllä päästä kun tämä meni nyt ohi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Annika! Toimiko kaulanaru teillä hyvin? Mekin ollaan itseasiassa käytetty valmennuksessa kaulanarua; http://jillanblogi.blogspot.fi/2014/02/kaulanarua-ja-kuolaimettomuutta.html

      Syyskuussa sitten mukaan klinikalle, näistä saa aina niin paljon työkaluja omaan käyttöön :)

      Poista