perjantai 29. marraskuuta 2013

Back to Home

Into ja Torsten ovat muuttaneet tänään kotiin. Puhun nyt tallista, mistä Inton ja minun yhteinen matkamme on alkanut, yhdeksän ja puoli vuotta sitten. Into oli asunut tallissa jo vuosia ennen meidän vuokraussuhteen alkua, ja nopeasti laskin, että Herra on asunut sielä vähintään yhdeksän vuotta! Torstenkin muutti aikoinaan samaiseen talliin, ja kerkesi asua sielä puolitoista vuotta. Voisi siis sanoa, että hevoset muuttivat tänään uusvanhaan talliin :) 


Syitä muuttoon on muutamia, mutta eniten painoivat ehdottomasti poikien tarha sekä tallimatka. Muutama kilometri kolmenkymmenen sijaan on aika paljon vähemmän, eikä poikien uudessa tarhassakaan ole mitään valittamista ;) Uskomatonta, miten hienosti hake joustaa pikkupakkasellakin, eikä muutu kivikovaksi. Ja kyllä pojat ottivat ilon irti pitävästä pohjasta - ja ennen kaikkea tilasta! 

Maneesia tulee ikävä. Se on selvää, tälläiselle hienohelmaratsastajalle, joka suuntaa neljän seinän sisälle pikkutuulella, sateella ja pakkasella. Onneksi on olemassa trailereita ja vetoautoja - ja yksi iskä kuskaamaan ponia ja ratsastajaa maneesille ;)



Tänään suuntasimme kuitenkin tutuille teille. Nimittäin kantatie 51 varteen ;) Molemmat pojat ovat maastoratsuja vailla vertaa, mutta pientä metsähöperyyttä on kyllä ollut viime aikoina huomattavissa. Tai sanotaanko, että jos jännittävin asia poikien elämässä on muovikaistale tiellä - ja siitä vedetään kyllä hernepalko syvälle nenuun - niin ihan pikkaisen jännitti maastoreitit, joihin pääsee käsiksi ylittämällä junaradan sekä kahteen otteeseen 51 tien. Ilmeisesti enemmän on parempi, sillä kävellessämme puolisen kilometriä ison tien vieressä menevää kävelytietä ruuhka-aikaan, ei ongelmia ollut. Hienot pojat <3 Käytiin myös Torstenin kanssa hieman keventelemässä ja laukkaamassa kentällä, ja poni toimi ihan superisti. Pieni breikki töistä on tehnyt hyvää. 

Ponit jäivät niin tyytyväisenä omiin karsinoihinsa rouskuttelemaan heinää (full neck-sisätoppiksissa, kun jotenkin ajattelin tallin olevan kylmä... Nooo, olihan siellä loppu peleissä melko lämmin.. Eipä tule kylmä :D), ettei voi olla kuin tyytyväinen ratkaisuun. Pojat ovat niin päässeet kotiin :) 

8 kommenttia:

  1. Kaikelle on aikansa ja paikkansa.
    Viiden opettavaisen reissuvuoden ja reilun 100 000 tallimatkaa ajetun kilometrin jälkeen tuntuu hyvälle ajatella että nyt pojat ovat palanneet Kotiin.


    Ympyrä sulkeutuu, eikä paluumuuttajan osa ole ollenkaan huono ;)

    VastaaPoista
  2. Happy for you!
    Olen kade tuosta tarhasta.

    VastaaPoista
  3. Voi kun näyttää kivalta! Näin syksypimeällä ymmärrän todella hyvin tuon kaipuun muutaman kilometrin tallimatkaan. Tuo 100.000 km 5 vuoden aikana kuulostaa todella pelottavalta - kunnes tajusin, että sehän tulee minullakin kyllä täyteen ihan samalla tavalla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, eipä sitä tule edes ajatelleeksi, ennen kuin ottaa laskimen käteen ...

      Poista
  4. Ehdottomasti lyhyemmän tallimatkan puolesta! Ainakin omasta mielestä maneesittomalla tallilla saa myös ehdottomasti enemmän ULKOilmaa verrattuna tallin ja maneesin välillä samoiluun. Tietysti siinä eletään kelien armoilla mutta siinähän sitä vaihtelua tulee! Ja sitten kun on maneesikyyti niin tulee tehtyä ajatuksella asioita siellä maneesissa :)

    VastaaPoista