Summertime

Here in Finland we have this thing called summertime. Finally, it's here. 

So, what is the best way to enjoy it? HotPony and cold drinks, of course!

Hope your week is going to be awesome. Cheers!

Some kiinni

Earth Hour 

Täällä vietettiin vuorokauden mittainen sometauko. Kiitos hiljalleen iskeneen flunssan, joka lopulta sitten päätyikin yli 38 asteen kuumeeseen. Oli muuten aika vapauttava kokemus olla kaikki lamput pimeenä. Yleensä kun viimeisenä valona vielä palaa some ;)

Torsten on näin ollen viettänyt pääsiäslomansa hieman etukäteen. Kolmen päivän vapaan jälkeen juoksi kentällä tänään varsin pukkirikas ponny. Lomailuhan nyt ei varsinaisesti tee pahaa, mutta vähän harmittaa, etteikö flunssa ja kiireet olisi mitenkään voineet saapua vasta pääsiäisen jälkeen. Olisi voinut rauhassa harjoitella Kyran oppeja ja nauttia Torstenin viime sunnuntaina rennoksi hierotuista lavoista. Tämän viikon ohjelmassa onkin vähän sumplittavaa, sillä la-su olisi luvassa Grantin valmennukset ja pääsiäismaanantaina rataharjoitukset. Joku on joskus kysellyt täällä Torstenin viikko-ohjelmasta. Mä olen tosi huono niitä suunnittelemaan - tai ainakin pitämään niistä kiinni - mutta tälle viikolle on jo pakko vähän suunnitella, että valmennuksissa olisi mahdollisimman hyvin valmisteltu hevonen. Niinpä huomenna täytyy kiivetä selkään ja kevennellä, ti ja ke treenaillaan siirtymisten ja kokoamisten parissa. Sitten vietetään yksi päivä hulia kun allekirjoittanut ei kerkeä tallille ollenkaan ja perjantaina maastoillaan. Tällä reseptillä launtaina kuvittelisin istuvani vetreän ja letkeän, motivoituneen hevosen selässä :)

Omaakin viikko-ohjelmaa treenien aloittelulle olisi varmaan ihan asiallista alkaa hahmotella, mutta ehkä sitten pääsiäisen jälkeen ... ;) Kivaa lyhyttä työviikkoa, toivottavasti teille on virvottu tänään paljon terveyttä!

Ja p.s. Jos jollakin on tosi paljon luppoaikaa ja taitoa tehdä uutta ulkoasua blogille, olisin tosi iloinen :) Toiveissa olisi hyvin yksinkertainen banneri ehkä jopa valkoisella taustalla, ja käyttöön tulevasta bannerista voisin tietysti maksaa korvausta :) jilla.lappalainen@hotmail.com

Once in a lifetime

Sohvalla keskustelemassa Kyran kanssa

Jotenkin sitä ei voi ihan käsittää, miten etuoikeutettu saa olla, kun pääsin Blogitallin edustajana Kyran lehdistötilaisuuteen viime lauantaina. Siinä hän istui, viereisellä sohvalla, juuri niin kunnioitettavana esikuvana, kuin olin aina kuvitellut. Voitte kuvitella sitä jännityksen määrää - tietysti myös siksi, että muut huoneessa olivat oikeasti ammatiltaan toimittajia ja media-alan ammattilaisia. Minulla on kokemusta haastattelemisesta ainoastaan vanhemmasta ratsupoliisista, joka ei päästänyt minua helpolla :) Teininä tuli kyllä haastateltua silloista SuoRan puheenjohtajaa lehteen, mutta se tapahtui sähköpostin välityksellä. Ei sentään kirjeitse. 

Kyra ja ratsastuksen taito on se kirja, joka otetaan esille jos tarvitsen kipeästi apua ratsastuksellisesti. Uusimmasta Hippoksesta ensimmäisenä luetaan naisen kirjoittama kolumni. 

Paljon saisi tapahtua, että jättäisin hänen pitämät klinikat välistä. 

Vuosien aikana yksi ratsastaja on noussut lähes samalle tasolle esikuvieni joukkoon. Tuo brittiläinen nainen, joka voittaa ratsunsa kanssa kaiken, on tietenkin Charlotte Dujardin. 

Kuka on sinun esikuvasi?


(c) Sonja Holma.

Niin, ja mitä siellä sohvalla sitten juteltiin - käy lukemassa kirjoittamani juttu täältä :)

Lautasmalli

Whats on my plate?

Kaikki ruokinta perustuu hyvään heinään ...

Torstenin ruokinnasta on kyselty täällä blogin puolella toisinaan ja nyt kevään kynnyksellä on itse kunkin hyvä pohtia syömisiään. Paljastuuko loimi- tai karvakerroksen alta rantaleijona, vai ihan tavallinen kotoinen hylje?

Mitään kovin kummallista Torstenin lautasmalli ei pidä sisällään - hevosten ruokinta on aina yksilöllistä tasapainoilua parhaimman lopputuloksen saavuttamiseksi. 

Ruokinnan perustana on heinä. 

Analysoitu, vähäsokerinen, hygieniseltä laadultaan korkeatasoinen heinä.

Torsten on ainakin näin omistajan näkökulmasta melko onnellisessa asemassa heinätarjoilun suhteen, sillä kuudesti päivässä eteen tuodut, punnitut ateriat takaavat sen, ettei heinää tarvitse syöttää ylimääräistä ikäänkuin "varmuuden vuoksi". Torsten voi tietysti olla toista mieltä tilanteesta ;) Yhteensä päivän aikana esikuivattua heinää menee 8-9 kg, joista suurin annos on yöheinä verkosta tarjoiltuna. Uskon vahvasti, että syy Torstenin kohtalaisen timmiin sheippiin (kohtalaisen vähällä työllä) löytyy useista ruokintakerroista. Vapaa heinä olisi tietysti paras vaihtoehto, mutta valitettavasti se ei sovi Torstenille lainkaan - paitsi tietysti Torstenin mielestä - ja vaikka hevosten liikalihavuus tuntuu olevan suorastaan haluttu piirre, se on vaarallista monella tapaa. Ihan niinkuin liian laihakin hevonen!

Minulla ei koskaan ole ollut kokemuksia herkkävatsaisista hevosista, enkä varsinaisesti ole pelännyt esimerkiksi mahahaavaa. Torstenin taannoisella maneesijaksolla poni alkoi syystä tai toisesta oireilemaan vatsallaan, jonka jälkeen ostin Kraftin Lusern-haketta annettavaksi ennen liikutusta, mikäli edellisestä ruokinnasta on kulunut pidempi hetki. Yleisesti ruokinnassa ajattelen, että se on jonkun verran ennaltaehkäisevää työtä - Lusern-hake on useiden vatsahaavapotilaiden ruokinnassa mukana, eikä varmasti tee hallaa Torsteninkaan vatsan toiminnalle. 

Heinän lisäksi Torsten syö väkirehuja. Aamupalalla heinien syönnin lomassa tarjoillaan puoli litraa kauraa ja mysliä. Monien kokeiluiden jälkeen palaamme aina Dodgen&Horrelin Build up mysliin, johon olimme tyytyväisiä jo Inton kanssa. Mysli on tasalaatuista, melko helposti saatavaa, ei markkinoiden kalleinta ja sillä saa toivottuja tuloksia kehonrakennuksessa, siis ainakin silloin jos mysliä syöttäisi valmistajan ohjeiden mukaan. Torstenin puolen litran annos tarjoillaan lähinnä tavan ja hyvän maun vuoksi, mutta Inton kanssa, varsinkin vanhoilla päivillä, mysli oli kullan arvoinen massan säilyttäjä.

...sekä ainakin seitsemään eri lisäravinnepurkkiin ;)

Iltapalaksi Torsten saa vajaan litran kauraa ja puuron, joka sekoitetaan lähinnä kokemuksen, heinäanalyysin sekä tunteen pohjalta. Olisi mielenkiintoista saada faktoja puutteista ta liikaruokkimisesta verikokeen avulla, mutta neulakammoisen Torstenin kanssa se jää vain haaveeksi. 

Onneksi maalaisjärjellä pähkäilemällä pärjää melko pitkälle.

Iltapuuron perusaine on pellavainen. Sitä annetaan 2,5 dl ja se turvotetaan kuumassa vedessä.  Pellavaisen lisäksi puuroon sekoitetaan vajaa puolisen desiä ruokintakalkkia ja pumppaus tai pari Chevinal Plussaa. Raskaamman treenin ja karvanvaihdon aikaan Torsten syö myös ShyFeederiä, eli b-vitamiinia. (Käytännössä siis ympäri vuoden ... ;)) Tämän talven aikana Torsten on syönyt myös Feraton- eli rautakuurin ollessaan normaalia väsyneemmän oloinen, sekä kuurin sinkkiä maan nuolemisen sekä kutiamisen helpottamiseksi. Nämä kaksi kuuria on kuitenkin ajoitettu niin, ettei niitä ole annettu päällekäin.

Koska kuluvana talvena heinän srv-arvossa (sulava raakavalkuinen, eli yksi tärkeimmistä lihasten rakennusaineista) on ollut toivomisen varaa (treenaavalle hevoselle), on puuroon lisätty pari desiä Greenlinea. Lähempänä laidunkautta tämä jätetään pois ruokinnasta. Treenikaudella Torsten saa myös kuureittain erilaisia massankasvatukseen valmistettuja lisäaineita, tällä hetkellä Equi Triaminin Muscle Buil-uppia. Hieman parempi mutta myös tuplasti kalliimpi aine on Myoplast. Erityisesti rankemmilla treenijaksoilla myös magnesiumlisä on paikallaan, ja omasta mielestä ylivoimaisesti markkinoiden paras tuote on Eggersmanin Magnesium mix - tämän saatavuus vaan aiheuttaa välillä päänvaivaa.

Päivittäin puuroon lisätään myös elektrolyytit rasituksen mukaan, joten peruspäivänä Torsten saa Pharmacaren ihanaa toffeen tuoksuista elektroyyttiä yhden mitan, ja työn rankkuuden noustessa elektrolyyttejä annetaan kahdesta kolmeen mittaan.

Inton aikaan tuli opittua yhtä sun toista nivelaineista, ja vaikkei Torstenin nivelissä ainakaan pitäisi olla mitään sanomista, on sekin saanut syödä erilaisia nivelvalmisteita käytännössä varsasta saakka. 

On helpompaa ostaa laadukas purkki hyvää nivelravinnetta ja syöttää sitä, kuin hoitaa jo syntynyttä vauriota - vaikkei mikään aine tietysti ihmeisiin pysty.

Markkinoilta on vuosien aikana tullut koluttua aika pitkälle eri valmistajien nivelvalmisteita läpi - toiset toimivat hyvin, toisten aikana ei tapahtunut mitään muutosta. Nykyään käytössä on vaihtelevasti Suppleaze Gold, Dewils Claw sekä MSM + ruusunmarja-yhdistelmä. (Ruusunmarja on myös loistava C-vitamiinin lähde!) Kahta ensimmäiseksi mainittua ollaan jo vuosia tilattu 1Hevosvoimalta, jälkimmäiset purkit on napattu Hööksiltä. Näitä kaikkia ei syötetä päällekkäin, vaan vuorotellen kuureina.

Olinkin erikoisen onnellinen kun taannoisessa 1Hevosvoiman lähettämässä paketissa oli Torstenillle purkillinen jo tuttua ja hyväksi havaittua Suppleaze Goldia.

Ponnyhan tienaa jo omat ruokansa; tämähän on käytännössä Torstenin blogi ;)

Suppleaze Goldista voit lukea lisää täältä - ja pst, nyt se on hyvässä synttäritarjouksessa :)

Iso kiitos 1Hevosvoimalle sekä Blogitallille yhteistyöstä.

Tällaisella kombolla täällä mennään - ja juuri nyt Torsten tuntuu olevan aika kivassa sheipissä.

Aina laidunkauden alkamiseen saakka ;)

Osumia Oriparaatista

En ole aiemmin käynyt oripäivillä. En välttämättä olisi sinne tänäkään vuonna mennyt, ilman Kyran klinikkaa. Kotona testosteronia on ihan riittävästi (jo kauan sitten ruunatuissa ;)) suomalaisissa pojissa.

Jokunen hieno ratsuori osui kuitenkin kameran rullaan - ihan kirjaimellisestihan yksi jos toinenkin osui potkulautoihin ja muutama läheltä piti-tilannekin nähtiin orien huitoessa milloin mitäkin jalkaa mihinkin suuntaan. Nuorissa ja vanhoissa oreissa oli yksi vissi ero. Kun junnut kulkivat kahdella jalalla, ei kellään ollut hauskaa. Kun vanhemmat hevoset tekivät samaa, nauroi koko Ypäjähalli, hevosen esittäjää myöten. Kai sitä voisi kutsua sellaiseksi iän tuomaksi charmiksi, että kykenee naurattamaan täyttä salia. Siihen olisi varmasti hyvä pyrkiä :)

Kolmevuotias Kyrö San Allegro voitti parhaan kouluhevosen sekä koko ratsuoripäivien parhaan oriin palkinnon. Lasse Lehmusto (kuvassa) toimi orin esittäjänä.

Siiri Kyrön (kuvassa) omistama sekä kasvattama hevonen sai orilautakunnalta huimat 43 pistettä - ja värikkään kimpun maistuvia tulppaaneja.

17 vuotias Konstantinos KS hyväksyttiin myös jalostukseen I-palkinnolla kilpailutulosten perusteella. Kuvassa kasvattaja, omistaja sekä esittäjä Eeva-Liisa Penttilä.

Koko shown vei kuitenkin Oriparaatissa esiintynyt 20-vuotias Pius Paccelli. Nuorempana 130-luokkia hypännyt ori todella tiesi, miten yleisöä viihdytetään :) Luontaista charmia!

Ja mitä olisikaan ratsuoripäivät ilman käytöstavat omistavia suomehevosia! Suomenpienhevonen, ori S.O Terva-Snapsi palkittiin I palkinnolla, ja lautakunta valitsi täydet kymmenen pistettä luonteestaan saaneen hevosen myös tämän vuoden parhaaksi suomenhevosoriksi.

S.O Terva-Snapsi.

Kyra hurmasi Ypäjällä

Eilen pääsin seuraamaan Blogitallin edustajana Kyran klinikkaa Ypäjällä. Kyran oppeja on kerta toisensa jälkeen yhtä miellyttävä kuunnella, ja muutaman päivän ajan tuntee olevansa ainakin vähän parempi ratsastaja ;) 

Iso kiitos Blogitallille ja Ypäjän hevosopistolle tästä mahdollisuudesta. Toisaalta, jos en olisi ollut mediakatsomossa, olisin varmasti ollut paikan päällä. Näitä klinikoita ei vaan millään malta jättää väliin. Blogitallin toimituksesta voi käydä lukemassa kirjoittamani koosteen klinikan annista :)

Heppamokia

Kun kaikki ei ole mennyt putkeen

Lämpimänä kesäpäivänä on mukava käydä vilvoittelemassa järvessä. Tallikaveri hevosineen nautti vedestä astetta enemmän. Tässäkään tapauksessa kukaan ei loukkaantunut, ja satulakin kuivui, syksyyn mennessä. 

Hevosten kanssa sattuu ja tapahtuu. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä tarkkaavaisempana eläinten kanssa puuhaa, sillä suurilta, jopa vaarallisilta mokilta haluaa välttyä. Sellaisilta, missä shetlanninponiori kirmaa tarhasta toiseen lankojen ali valjaat päällä, kun joku unohti valjastaessa kiinnittää ohjat kuolainrenkaisiin. Onni onnettomuudessa etten ollut kerennyt kiinnittää aisoja valjaisiin kiinni ... ;) 

Ja kun ryhdyin miettimään, miten sitä onkaan vuosien varrella tullut mokailtua, on jostain syystä Torsten jokaisen tapauksen päätähtenä. Tässä perjantain piristykseksi muutama tyylinäyte - jokainen näistä on tehnyt kipeää, joko henkisesti tai fyysisesti. Nykyään niille pystyy sentään vähän jo hihittämään ;)

Kouluratsastus

2012 yritimme tehdä He B:3 radasta viihdyttävämmän Halikon aluekilpailuissa. 

Kuukauden päästä näytimme myös Ypäjän aluekilpailuissa ohjelmanumeromme. Silloinen valmentaja kommentoi suoritusta livenä suoraan sydämestä. 

Ja koska kaikesta oppii, emme esittäneet tätä numeroa enää kolmatta kertaa. Ratsastaja nimittäin oppi ulkoavut - ainakin aina portin kohdalla.

Esteratsastus

2013 yhdessä harjoittelua

2013 yksin harjoittelua - Torsten takasi omistajalleen muutaman kuukauden selibaatin. Ei musta ainakaan tankotanssijaa tule ;)

Estepuolella ratsastaja on oppinut olemaan hengittämättä ja pelkäämään pahinta. 

Ja kyllä me joskus ollaan onnistuttu, mutta niillä kerroilla hevosena on ollut Into. Hevonen, joka ansaitsi Youtuben mukaan nimekseen 007. No, kukapa muukaan olisi uskaltanut haastaa viivalle pyörän ja junan, tietysti voittaen ne kirkkaasti :) 

Kerro sinäkin omia hevosmokiasi, ja voit voittaa lippuja Tampereen hevosmessuille! Tarkemmat ohjeet voit käydä lukemassa Blogitallin toimituksen sivulta. 

Ratkiriemukkaita harrastushetkiä teille!

P.s. Voittoharjoja arpoessa onni osui Hippo hiirelle, sinulle on laitettu sähköpostia. Onneksi olkoon :)

Iholla

Tätä on odotettu. Surtu sen puutetta. Tänään iloittu suuresti. Torsten on saanut uuden rapsutteluystävän <3 

Puoli vuotta se vei, ennen kuin Torsten pääsi rapsuttelun makuun Inton jättäessä maallisen elämänsä ja meidän menettäessä parhaan ystävämme.

 Tolbert on ollut ihana ystävä Torstenille, mutta hiukan arka. Kukapa meistä Torsteniin sata prosenttisesti luottaisikaan ;) Luottamus ja ystävyys on syntynyt hitaasti, se on ottanut aikaa. Toivotaan tälle parivaljakolle pitkää ystävyyssuhdetta :)

Hevosvoimia

Aurinkoinen päivä saa hevosvoimat innokkaiksi. Pari hevosvoimaa yrittivät hillitä itseään parhaansa mukaan laitumella, jossa ei ollut lupaa juosta. Torsten onnistui tehtävässään mallikkaasti ja keskittyi olennaiseen. Toveri Tolbert puolestaan joutui hiukan hyppimään paikallaan, juosta kun ei märän pohjan takia saanut ;) Melkoisen onnellisen oloisia hevosvoimia.

Ei ihan niin innokkaina takaisin tarhaan ;)

1Hevosvoima yhdessä Blogitallin kanssa ilahdutti Torstenia, joka syömisen ohella kävi rypemässä kevään ekan mutakuorrutuksen ylleen. Postiin tullut paketti sisälsi nimittäin ihania Cowboy Magic tuotteita: (nämä tuoksuvat niin hyvälle, että näitä voisi käyttää itsekin ;)) shampoo, conditioner, super bodyshine sekä uutuus, detangler & shine. Poni taitaa päästä ihan piakkoin kunnon pesulle :)

Cowboy Magicin tuotteet ovat tuttuja entuudestaan, niillä todella saa karvapeitteen kiiltämään :)

Yllätys oli melkoinen, sillä kuvittelin saavani paketissa Blogitallin harjakassi-haasteen voittoharjat - ja sen sijaan saankin pahvilaatikollisen toinen toistaan ihanempia tuotteita, blogini kautta :) Hassua!

Vielä hassumpaa oli voittaa Blogitallin harjakassi-haaste kaikkien isojen blogien joukossa. Iso kiitos äänestäneille :) Haluaisinkin laittaa pystyyn pikaisen arvonnan - palkinnoksi lähtee voittoharjat uuteen kotiin. Meillä kun ei ollut laadukkaista luonnonharjoista pulaa, ja herkkähipiä klipattu Torsten saattaa kokea nämä harjakset liian kovina ;) Jätä nimimerkillä (etenkin anonyymit!) varustettu kommenttisi tähän postaukseen; kerro miten päiväsi on sujunut, miksi juuri sinä tarvitsisit voittoharjat, ihan mitä vain mieleen juolahtaa :) Suoritan arvonnan pe 20.3. klo 7.00.

Ja vielä pikaisesti ennen ulos ja aurinkoon suuntaamista, blogikirppis on päivitetty ja auki!

Rataharjoitukset Lohjalla

kauden avaus He A:10 muodossa

Näin kevään kynnyksellä, kilpailukauden lähestyessä, on rataharjoitukset loistava paikka käydä tsekkaamassa, missä mennään. Kotona treenit ovat sujuneet tosi kivasti ja viime viikolla kotikentällä treenatussa ohjelmassa oli vain muutama mahdollinen kompastuskivi. En sitten tullut ajatelleeksi, että loppuviikosta suoritettu irtohypytys olisi vetänyt heppasen niin maitohapoille, ettei kaiken hieronnan, linimenttien, avaavien maastolaukkojen sekä sileäjumpan jälkeenkään allani ollut vetreää hevosta. Noup, minulla oli kireä ja erittäin menohaluinen ratsu :) Suurimmat kaahailut jäivät kyllä radalle ravatessa pois, kun pääsimme aloittamaan puolisentoista tuntia alkuperäisestä aikataulusta myöhässä. 

Radalla ratsastin hurjan varovaisesti. Lisäykset jäivät mitättömiksi ja takaosakäännökset hutiloin ja käänsin ilman kunnon kokoamista. Vastalaukka aiheutti myös ongelmia. 

Onneksi ei oltu kisoissa. Koska rataharkat on nimenomaan harjoittelua varten, sain radan jälkeen suullisen palautteen - ja ratsastaa uudestaan tiettyjä kohtia. Sain hirveän hyvät vinkit vastalaukkaan (älä taivuta liioitellen ulos, auta sisäohjalla) sekä takareihin (kokoamalla kunnolla Torsten teki takasillaan kelvolliset, pienet ympyrät. Piti kuitenkin myös muistaa kääntää edestä.) ja ravilisäyksiin. Selkeät erot alussa ja lopussa ovat tärkeät, etenkin tällaisena päivänä, kun hevonen ei ollut kunnolla takapään päällä eikä näin ollen esittänyt varsinaisesti pidempää askelta.

Saimme arvostelupaperiin numeroita nelosesta seiskaan. Muutamasta kohdasta numero uupui, eikä alakertaa pisteytetty - näin ollen minun on turha yrittää laskea prosentteja. Pitää vain ratsastaa rohkeammin ja selvemmin. Kotona olen miettinyt, mitä sitten, kun tällainen huono päivä osuu ratapäiväksi? Täytyy vain yrittää. Ja toivoa että jonain päivänä kaikki osuu kohdalleen, myös valkoisten aitoitojen sisäpuolella :)

Torstenilla oli ihan oma mielipide kouluratsastuksesta!

Radan pätkien uudelleen ratsastuksia.

Tänään suunnataan keväaurinkoon maastoilemaan työreissujen välissä - ja huomenna poni saa ansaitun vapaan. Ei sitä ihan joka päivä tule kahta tuntia ratsastettua ;) Aurinkoa viikkoosi!