sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Sitä saa mitä tilaa

















Uuden perheenjäsenen kanssa on eletty nyt melkein viikko. On tullut todettua, että sitä saa mitä tilaa. Olen aina harmitellut, kun Peikon kanssa ei ole voinut tehdä mitä vain milloin vain, koska Torsten ei kestä jäädä tarhaan yksin. Nyt Peikko on päässyt joka ilta puutarhaan seuraksi; nämä kuvat ovat perjantain tyttöjen illasta, ai että oli ihanaa ❤️ Täydellinen rentoutuminen hevosten muuten aiheuttaessa harmaita hiuksia.
Peikosta vielä sen verran, että tänään poni pääsi iltakävelylle naapureiden kanssa. Oli kuulemma pikkuponi ihastunut naapureiden shetlanninponiin joka oli kävelyllä myös mukana; meillä on täällä maalla mitä mahtavimmat naapurit jotka ovat olleet ihan luxusta muuten ehkä yksinäiseen kotitallin elämään. 
Peikkohan on melkoisen valloittava tyyppi ja tuntuu ihan siltä, että tällä hetkellä pikkuponi on porukan järkevin. Huhheijaa, enpä niinkään uskonut koskaan sanovani. 

Kuten kerroin, minulla oli tasan kaksi kriteeriä kun Torstenille lähdettiin kaveria etsimään. Helppo ystävä ja kivat liikkeet. Kaiken muun pystyy periaatteessa opettamaan, eikös vain. Ensimmäisenä päivänä todettiin, että Clancy pelkää melkolailla traktoreita jotka niittää ojanpieliä, osaa pukitella narun päässä kun pitäisi syödä ruohoa ja ilmeni tietysti myös vetopaniikki, onneksi fiksu hevonen peruutti vain muutaman askeleen rauhallisesti pala tallinseinää mukana. No, eiköhän näistä vielä selvitä mutta ihan aavistuksen harmitti, kun tajusin että Torstenia ei sitten tarvitsekaan jatkossa viedä töihin, koska Clancy ei laske Peikkoa, joka seisoo käytännössä samassa tarhassa poikien kanssa, hevoseksi ollenkaan eikä näin ollen aio jäädä yksin tarhaan kun Torsten poistuu näköpiiristä. 

Hupsista keikkaa, koska olen jo päässyt videolta ihastelemaan ponin hyppytaitoja, täytyy tarhan aitoja korottaa ennen kuin seuraavan kerran kokeilen jättää Clancyn ihan yksin Peikon kanssa tarhaan kun Torsten lähtee töihin. Tietysti joka paikasta on ollut loppu tarvittavat välineet tarhan aitojen korottamista varten, joten Clancy on saanut tulla mukaan kentälle. Ehkä helikopterileikki ensimmäisenä päivänä traktoria ihmetellessä oli vain alun jännitystä koska ponia ei näytä häiritsevän autot, jäätelöauto musiikkinsa kanssa, fillarit; ja kentälläkin järki on päässä ja kaikki toimii. Poni on sen verran vanhassa kengässä että kilinä vaan kuuluu ja aikamoista toispuoleisuutta on liinassa juostessa on havaittavissa ja laukkaaminen on ihan typerää. 

Että tämähän meni just niinkuin piti. Torstenin treenikesä vaihtui hiekkatarhalomailuksi mutta onneksi edes Peikko pääsee ilahduttamaan iltoja puutarhassa. Anna mun kaikki kestää ja mitähän sitä oikein tuli taas ostettua, hohhoijaa! Onneksi niiden kahden tarkkaan harkitun kriteerin lisäksi Clancy on niin pirun nätti, että kivahan noita poneja on tuolla tarhassa katsella. 

12 kommenttia:

  1. Entäs talliin ratsastuksen ajaksi? Huutaa varmaan aluksi, mutta luulisi nuoren oppivan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu, se on tietysti myös vaihtoehto, vaikka en pidäkään eestaas ramppaamisesta ja näin hyvillä ilmoilla saavat olla iltamyöhään ulkona. Vaikka kyllähän se kävi mielessä. Tänään sain kuitenkin korotettua tarhan aitaa ja hienosti Clancy jäi tarhaan kun kävin Torstenilla "töissä". Mikä lie migreeni on syntymässä kun aamulla heräsin hirveään päänsärkyyn ja maatalouskauppareissun ajan sain pidäteltyä oksennusta mutta tarhoja tehdessä en enää. Eli Torstenin liikunta oli käydä kentän portilla, lähinnä pois Clancyn näköpiiristä ja thats it. Muutaman kerran se huuteli mutta muuten ihan mallikelpoisesti oli, ihania onnistumisia!

      Poista
  2. Kuulin, että tuttuni kaveri oli saanut hevosensa eroahdistukseen avun sieraimiin hierottavasta feromonigeelistä (esim: https://www.verkkosivuapteekki.fi/Confidence-EQ-hevoselle-10-x-5-ml).
    Kokeilin omalle tammalle tätä, kun se ei oikein tykkää kavionvuolutilanteista ja tästä oli apua. Aine laitetaan puoli tuntia ennen ahdistavaa tapahtumaa ja sen vaikutuksen luvataan kestävän pari tuntia. Sen pitäisi tuoda hevoselle turvallisempi olo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos vinkistä, tästähän voisi ehkä olla apua Torstenillekin...!

      Poista
  3. Voi että on kivoja kuvia ja aivan ihana Peikko. Mietin, että miten jaksat nähdä vaivaa niin paljon kuvien vuoksi? Toisaalta hyvän kuvan eteen sitä tekee mitä vain, vaikken itse saan vain sattumia, mutta puolison harrastuneisuuden vuoksi sitä näkee, miten paljon toinen panostaakaan hyvään kuvaan ja ympäristöön.

    Uusi hevonen, uusi ympäristö. Jos yhtään lohduttaa, oman kanssa meni kolme kuukautta kun siitä kuoriutui se, mitä se normaalistikin on. Vaikka Tuikku on perusluonteeltaan vakaa ja rauhallinen, minkä totesin jo ensinäkemältä, oli nämä kolme ensimmäistä kuukautta melko haasteellisia. Sitä kuvastaa myös tallilaisen toteamus hänen nähtyään hevoseni kun oli poissa tallilta tämän ajan ja totesikin, miten se muuuttunut ja tullut tasapainoiseksi. Toinen toteamus olikin, ettei hänellä olisi riittänyt kärsivällisyyttä moiseen. Enkä mitenkään hevostaitoinen ole, mutta se, mitä näin tässä hevosessa ja sen luonteessa, se kantoi tämän kolmen kuukauden jakson. Mutta koetteleehan se omistajaa. Niin minuakin. Sitten koettuna; pieni lauma uudessa ympäristössä hevoselle, joka mahdollisesti on tottunut siihen, että ympäristössä on useampia hevosia, on myös iso muutos. Omallani oli parin hevosen laumassa keskellä ei mitään hankalin vaihe, vähitellen kaikki alkoi jännittämään, säikkyi vastaantulevia, autotkin alkoivat olemaan jännittäviä, mikä oli epätavallista. Kun talli vaihtui ja ympäristössä useampi hevonen, muuttui se tyystin, tasaisen rauhalliseksi ja tyyneksi kuten se normaalistikin on. Tottuminen vie oman aikansa ja on yksilökohtaisia eroja. Toiset tottuvat ja sopeutuvat nopeammin, toiset hitaammin. Ihan vertaistukena kerron niin ei tunnu yllätykset omistajana kovin pahalta. Minulle tämä oli yllätys itselleni, tuota hankalaa jaksoa en tuolloin ajatellut, että syynä voisi olla se, että vaatii pidemmän ajan tottuakseen vain toiseen kaveriin, mutta se muutos kun pääsi isompaan talliin takaisin, oli silminnähtävä ja maastoilu sujui entiseen malliin rennosti ja eteenpäin mentiin säikkymättä.

    Tsemppiä eteenpäin. Hyvinkin todennäköistä, että parin kuukauden päästä teillä on jo paljon helpompaa ja sujuvampaa. Välillä kun ymmärtäisi hevosta, vaikka se toisinaan onkin vaikeaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirsi! Mun täytyy sanoa että viikottain jää tällaiset "kauniit" hetket taltioimatta, koska en jaksa ottaa kameraan esiin, olen liian lomamoodissa :) Tässäkin oli jo oikeasti tosi esteettinen pääruokapuoli jo nautittu ennen kuin kamera haettiin paikalle, pöydillä on käytettyjä servettejä yms, ei näitä hetkiä eletä kuvia varten :) Kaikki nämä kuvatkin on otettu noin 10 minuutin sisään eikä siinä kyllä mallailtu juurikaan astioita tms. Kukkakimpun keräämiseen meni kyllä aikaa mutta kerran viikossa kerään puutarhasta tuoreita kukkia ihan omaksi ja vieraiden iloksi, eikä niistä kaikki pääse mihinkään someen tms. Omaksi iloksi!

      Luulen myös, että kotiutuminen kestää ja sitten Clancy tasapainottuu omaksi normaalin rauhalliseksi itsekseen. Kolme kuukautta on kyllä pitkä aika, sinulla on ollut valtavan pitkä pinna ja hyvä niin. Hiljaa hyvä tulee, toivottavasti! Clancya ei haettu mitenkään valtavasta tallista mutta on ihan totta että oikeastaan aika monelle hevoselle sopii se, että on paljon hevosia ympärillä ja tarkat rutiinit. Torsten ja Peikko on niin tottuneita siihen että mulla ei ole kellontarkkoja rutiineja, että tällä on kyllä tottumista :) Olen tässä kesällä ottanut poneja sisään esimerkiksi vasta puoli kaksitoista - ihanat kesäkuun valoisat ja viileät illat ilman örkkejä ja toisaalta sitten saa nukkua hyvällä omallatunnolla ainakin kahdeksaan ;) T & P on sellaisia kaikki käy tyyppejä, ei ne ole huudelleet sisään tai käyneet portilla tms, eikä niitä vastaavasti haittaa tulla sisälle iltapäivällä jos tosi kurja ilma on. Clancy sen sijaan on heti seitsemän aikaan sitä mieltä, että voiko tulla jo sisälle mutta sisällä pienten heinien jälkeen näyttää siltä, että nyt menen kyllä ulos jos ei yöpalaa ala kuulumaan. Onneksi T ja P ei mene näihin juttuihin mukaan, ehkä kahden hevosen vetovoima voittaa Clancyn sisäisen kellon :) (Clancy siis on laiduntanut yötäpäivää tänä kesänä joten oikeasti sillä ei pitäisi olla kovin tarkkaa sisäistä kelloa...)

      Mutta tänään pelkkiä onnistumisia siis tuon yksin (Peikon kanssa) jättämisen kanssa joten eiköhän se tästä, juurikin parin kuukauden päästä on varmasti kaikki jo tosi sujuvaa! Jos vielä miettiin Torstenin kotiutumista niin onhan se ihan eri muuttaa oman ihmisen kanssa kuin nyt clancylla, kun kaikki on vierasta, ihmiset ja paikka!

      Poista
  4. Upeat kuvat, komea poni ja maailmanluokan kaunotar kauniissa miljöössä.
    Wau.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä maailmanluokan kaunotar on siskoni ja olen kanssasi samaa mieltä! Hän aina laittaa vähän parempaa ylle kun tulee kentän laidalle hengailemaan ;D

      Poista
  5. Kiitos Kirsille ajatuksia herättävästä kommentista!

    Miten hevoslauman koko vaikuttaa hevoseen ja erityisesti hevosen turvallisuuden tunteeseen?

    Mietin myös yhtä entistä hoitohevostani, joka aikoinaan tuli ratsastuskouluun suoraan kesäleiripaikalle. Koko kesän laitumella ollessaan ruuna oli aina hieman erillään muista, porukan reunalla. Tuolloin ajattelin, että etsii pitkään paikkaansa laumassa ja jopa säälin ruunaa kun oli rapsuttelukaveria vailla. Nyt mietin voiko käytös selittyä osittain myös sillä, että ruuna hoitikin tunnollisesti omaa osuuttaan "vartioimalla" uutta laumaansa? Varsinkin kun ajan myötä ruuna "anasti" lauman kunnioittaman tamman toiselta ruunalta itselleen muodostaen tiiviin parivaljakon tamman kanssa. Hhmmm...

    Hevoset ovat kiehtovia. Aina on lisää opittavaa!

    Rentoja kesäpäiviä!
    Maarit L.

    VastaaPoista
  6. Tällaistahan tämä on. Mietin, että onko sellaista tilannetta, että joku ostaa hevosen ja se on just niin kiiltokuvamaista kuin miltä se aluksi vaikuttaa? Ihanan kaunis kolmikko. Niin onnellinen teidän puolesta. Vaikka kuulisin mielelläni jotain huonoja puolia, jotta ei liian kateelliseksi tarvitse ryhtyä. Elät oikein unelmaelämää.:) PUSS

    VastaaPoista
  7. Aina niin ihania kuvia! <3
    Saako udella mistäköhän tuo siskosi asu on? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, housut ja toppi River Island verkkokauppa, hattu Ebay.:-)

      Poista