maanantai 4. syyskuuta 2017

Syksyn parhaat kuvat

Iso kiitos kaikille viime postaukseen kommentoineille - tuntui että jokainen näki hieman eri tavalla mikä Torstenin liikkettä häiritsi ja jokaisessa viestissä oli kyllä pointtia. Paljon tuli viestejä myös muita kanavia pitkin - kiitos kiitos kiitos! Blogi on ollut niin hiljainen viime aikoina - ja kaikki selviää aikanaan miksi - että vähän jo unohdin, miten paljon siellä ruudun takana on ihania ihmisiä :) 

Koska Torsten on lomaillut, on aikaa jäänyt pitkille brekkareille.

Sen verran paljon näin painajaisia eniten arvatusta kaviokuumeesta, että tilasin röntgenin asap ja tänään sain huokaista helpotuksesta. Rauhoitin Torstenin itse ennen ellän tuloa ja hyvä että jännitykseltäni pystyin laidunta siivoamaan, lähinnä siksi ettei ollut ihan varmaa antaako Torsten jaloistaan kuvia ottaa ja lopulta tietysti diagnoosia peläten. Viikonlopun surullinen uutinen Torstenin ihanan laidunkaverin äkillisestä menehtymisestä on varjostanut viime päiviä ja öitä - suruun sekoittuu myös ajatukset omasta Setähevosesta, tietysti. Ei siitä vielä niin kauaa ole, etteikö kyyneleet nousisi silmiin aina tällaisissa tapauksissa ja ikävä olisi edelleen kamalan suuri. 

Tottakai suru-uutisten vaikutukset yltävät myös muihin ajatuksiin ja olin siis jo melkein vakuuttunut, ettei Torsten enää koskaan pääse laitumelle tai vähintään sen nivelpinnat ovat sahalaitaiset tai aivan viimeistään kintereissä näkyisi isot kinnerpatit, mutta ei. Torsten poseerasi kuin ammattilaismalli konsanaan ja ne kuvat, ne on pelkkää priimaa. Ei kaviokuumetta. Nivelpinnoissa ei mitään sanomista. Jalka-asennot täydellisyyttä hipovat. Sädeluut niin priimat että harvoin näkee - ja kun näin sanoo sädeluista ja niiden toiminnasta ja toimimattomuudesta tohtoriksi väitellyt ellä, niin on se vaan uskottava. Kintereetkin olivat kuin oppikirjasta. Ei paljon paremmin olisi voinut mennä, paitsi että kyllähän se ainakin vielä viikonloppuna ravissa laitumella ontui. Ihan hirveästi se ei ole päässyt liikkumaan, koska onnistui viime viikonloppuna tölvimään toisen silmänsä (tod.näk jonkun ötökän kanssa) niin että se muurautui umpeen, joten lepääminen aloitettiin jo silloin, vaikka silmäluomi laskeutuikin ennätysajassa. 










Sunnuntain Pekan ja Lindan kraniohoidon jälkeen Torsten kuitenkin käveli niin letkeää käyntiä laitumelle, että ehkä vika tosiaan oli vain todella jumissa olleissa lavoissa ja kainaloissa. Iilimadot on joka tapauksessa tulossa ja huomenna katsellaan sitten sitä liikkumista. Toivottavasti ero näkyy! Koska onhan Torsten ennenkin todettu täysin terveeksi, ja samalla kuitenkin ontuvaksi hevoseksi. Mysteerihevonen kun on ;)

20 kommenttia:

  1. Ihanaa että Torsten läpäisi ellän tutkimuksen! 😊 Ja vielä aiheuttamatta ongelmia kuvauksen suhteen. Helpottavaa, että Torstenin letkeä käynti löytyi kranion jälkeen. 😊 En voinut kommentoida edellistä postausta. Tuntui etten löytänyt millään oikeita sanoja. Anteeksi. Henkeä pidätellen ja parasta toivoen odotin tätä postausta.

    Ikävää kuulla Torstenin laidunkaverin poismenosta. Ymmärrettävää, että se toi sinulle Setähevosen mieleen. Ja ikävän. Muistot kulkevat mukana aina. Miten hienon matkan saitte kulkea yhdessä!

    Kyynelten läpi hymyillen,
    Maarit L. 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit - jotenkin syyskuun viileät aamut ja iltataivaan väriloisto nostavat pinnalle aina ajatukset Intosta. Saimme todellakin olla kiitollisia niistä vuosista jotka Setähevosen kanssa saimme kulkea!
      Olen yllättynyt, miten rauhallisesti Torsten on ottanut ystävän poismenon; ehkä se on niin, että Inton poistuttua sen elämässä ei ole ollut niin suurta surua, mitä se ei pystyisi käsittelemään. Inton poismeno oli nimittäin kova paikka myös Torstenille, tietenkin.

      Ja joo, ilolla katsottiin kuvia, sekä Ell että kengittäjämme olivat sitä mieltä että harvoin näkee näin puhtaita jalkoja! Se on aika paljon sanottu ja juurikin Inton kanssa kun oli vertailukohtana kuvat joissa oli jo iän ja kilometrien tuomaa sanomista, on näistä helppo katsoa ettei vika jaloissa ole. Laidunelämä jatkuu - vaikkakin yksin - ja kevyesti palataan jumppatuokioiden pariin!

      Poista
  2. Ihanaa että Torsten sai puhtaat paperit kuvauksesta! Lueskelin edellistä postaustakin mutta kuten edellinen kommentoija, jätin arvuuttelematta sen enempää kun kommentteja oli jo niin paljon.
    Epämääräiset vaivat ovat kaikista hankalimpia. Ihanaa ettei ole kaviokuumeesta kyse ja monta muutakin vaivaa on nyt poissuljettu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta Annika, kuvilla sai kyllä aikamoisen mielenrauhan kun pystyttiin sulkemaan niin monta ikävää sairautta pois. Kevyesti aletaan jumppailemaan ja hoidetaan rankaa ja lihaksistoa, kyllä se vielä tästä :)

      Poista
  3. Toivon kovasti, että kraniolla ja jumpalla Torsten tosiaan palautuu kuntoon.

    Omalla hevosellanihan myöskään ei kuvista löytynyt mitään selittävää tekijää ontumalle ja olivat oikeinkin hyvän näköiset. Hoidettiin niveltulehduksena useampaakin eri niveltä, mutta niin vain 3,5kk myöhemmin hevonen on edelleen epäpuhdas. Liikunta on ollut maastokävelyä koko ajan.

    Toivotaan, että tämän parantaisi aika.

    L

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, samaa toivon minäkin, hankalaa kun ei löydy ihan tarkkaa syytä, olisi helpompi hoitaa vaiva kuntoon, ehkä. Harmillista kuulla hevosestasi, toivottavasti aika parantaa!

      Poista
  4. Hei, kuka sulla kävi ottamassa röntgenit tallilla? Ja uskallatko sen verran avata hintaa, että onko paljon tyyriimpää kuin klinikalla kuvauttaminen? Itsekin nimittäin mietin jos saisi tallille jonkun röntgaamaan, ettei tarvitsisi lähteä klinikalle kuskaamaan. Mutta hienoa, että Torstenista ei löytynyt sen kummempaa vikaa, nyt vain jumppailemaan ja nauttimaan sykysystä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tilasin joskus ell (K. K. Vermosta) tallille kuvaamaan yhden jalan ja täytyy sanoa, että tuli niin kalliiksi että klinikalla homma olisi hoidettu puolet halvemmalla. Taivutus yhteen jalkaan + muutama kuva yhdestä jalasta = yli 500e. Nurmijärvellä.

      Poista
    2. Ekalle anonyymille; Hei, meillä kävi Talliklinikan Minna Viitanen ottamassa kuvat. Kurkkasin heidän nettisivujen hinnastosta että röntgen maksaa satasen + parikymppiä per kuva. Meillä otettiin kolmetoista kuvaa. Tähän päälle käyntimaksu + kilometrit + käytetyt lääkkeet ja tarvikkeet, lopullista hintaa en osaa sanoa mutta voin laittaa summan tähän kun lasku saapuu :) Itse koin että Torstenin kanssa on helpompi toimia kotitallilla kuin klinikalla ja vaikka klinikalla ei tietysti noita kilometrikorvauksia laskuteta on vuokrakopilla liikkuvalle summa todennäköisesti lopuksi sama.

      Toiselle anonyymille; Oho, onpa Vermo ollut hintava kotikäyntikuvauksessa!

      Poista
  5. Olipa hyviä uutisia, ihanaa! Tuosta kaviokuumeesta vielä sen verran että meillä se olisi vältetty laihdutuskuurilla. Mutta olin tottunut hevoseni ylipainoon ja eihän sillä ollut ikinä mitään! Sitten kun kaviokuume tuli, avautuivat silmäni. Laitathan Torstenin kunnon laihdutuskuurille, ylipaino on huono juttu joka tapauksessa. Kummasti se normaali paino säästää tuki- ja liikuntaelimiä verrattuna ylimääräiseen massaan. Nyt itse näen keventyneen hevoseni olemuksen myötä vain positiivisia vaikutuksia kaikin puolin. Hevonen voi todella hyvin <3. Oma silmä oli tottunut pullukkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihania uutisia todella :) Torsten on kyllä melko tiukalla laihdutuskuurilla jo nyt eikä ole enää koko päivää laitumella - sen verran täytyy kuitenkin sanoa ettei se ole mitenkään sairaalloisen lihava, ei ellien eikä muidenkaan hoitajien mielestä. Ehkä kuvat hämää ;) Mutta toki, aina laidunkauden jäljiltä laihdutellaan ja toisaalta nythän se siellä laitumella hoikistuu kun joutuu kävelemään enemmän ruokansa perässä, mitä syksymmäksi mennään.

      Poista
  6. Hienot tulokset röntgenkuvista ja vieläpä tuossa iässä, missä jo kulumaakin alkaa löytymään monelta muulta vastaavan ikäiseltä hevoselta. Huojentavia uutisia omistajalle. Torstenille terkkuja ja toivotaan, että löytäisi uuden ystävän itselleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta, oltiin aivan äimänkäkenä kun nähtiin kuvat, kun eihän Torstenkaan enää ihan pikkuvarsa ole ja kilometrejä on jo takana. Uutta ystävää toivon minäkin, ihan pikkuisen selailin myytäviä hevosia tuossa yhtenä päivänä... ;D

      Poista
    2. Järkevä vaihtoehto on oma hevonen kaveriksi etenkin jos tallilla ei ole mahdollisuuksia yhdistää useampia ja nähdä ketkä sopivat keskenään. Jää sekin stressi vähemmälle ja jos hevonen on sellainen, että kaveri samassa tarhassa on tärkeä niin olen itsekin samaan ratkaisuun päätynyt kun hankittiin edesmenneelle issikalle kaveri. Ja miten se muuttuikaan kun sai kaverin samaan tarhaan, iloinen hevonen ja eloisa.

      Poista
  7. Mahtavaa että Torstenilla ei ollut mitään vakavaa ja muutenkin oikein malli potilas!

    Hienot oli kyllä Torstenin paperit, ei olisi kauhean paljon paremmat voinut ollakaan.. :) Huokaisee täällä ruudun toisellakin puolella kun pollella ei ole hätää, pelkäähän sitä että oma ja toisen kullannuppu joutuu "liian aikaisin" pilvilaitumille.

    Oli kyllä hieno huomata kuinka moni lukija pyrki selvittämään tilannetta ja kertomaan oman mielipiteen! On ne blogin lukijat aina vaan niin auttavaista ja ihanaa porukkaa. <3

    Ihanaa viikonloppua teille ja porkkanoita Torstenille! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentistasi, nämä on ihan <3

      Ja ihan totta, oli ihanaa saada apua ja mielipiteitä. Ja toki vielä ihanampaa oli nähdä niin priimat röntgenkuvat :D

      Poista
  8. Oliko teillä ellin kanssa puhetta low grade laminitiksen mahdollisuudesta? Oireilu täsmäisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Googlailin tietoa eikä juuri mikään kohta täsmännyt, tuskin sitä siis on.

      Poista
  9. Oikeesti en vaan yksinkertaisesti voi ymmärtää miten hyvä oot kuvaamaan!!:OO♥♥

    VastaaPoista