lauantai 6. heinäkuuta 2019

Peikon päivät

Mitä tekee minishetlanninponilla?

Peikko ja Pätkis, parhaat ystävät!

Jos joku ei muista, Peikko tuli meille tuttavan kautta kaverihevoseksi Torstenille, kun Torsten muutti kotiin. Se tuli ylläpitoon, enkä ollut nähnyt sitä ennen kuin se tuli kahdella jalalla ulos trailerista muuttopäivänä. Kaverihevonen samojen aitojen sisään siitä on tullut vasta nyt, 1,5 vuotta myöhemmin. 

Alkuun, kun hevosia oli vain kaksi, Peikko tuli mukaan yleensä sinne minne Torstenkin meni, paitsi maastolenkeille. Yksin sitä ei päässyt liikuttamaan, sillä Torstenhan ei jää yksin talliin tai tarhaan. 

Kun Clancy muutti meille viime kesänä, Peikolle aukesi ihan uusi elämä! Poni tuli omiin nimiini, se hengaili viime kesän kanssamme puutarhassa päivät pitkät, sen kanssa on käyty kentällä juoksemassa ja ihan ennen kaikkea, se käy lenkeillä. Noin neljä kertaa viikossa, viiden kilsan lenkeillä. Pääasiassa lenkit kävellään - siis me - mutta Peikko hölkkää. Vähintään puolet lenkistä. Peikolla on kunto kohdallaan. 

Viime viikkoina Peikko on pistänyt meidätkin juoksemaan. Kevyttä hölkkää tai täyttä laukkaa, ainakin 3/4 osaa lenkistä. Huhhuh! Ilmeisesti painiminen Clancyn kanssa laitumella on kohottanut kuntoa entisestään.

About kerran viikossa Peikko käy myös juoksutuksessa kentällä. Tai irtojuoksemassa. Toisinaan otetaan puomejakin mukaan, niistä Peikko tykkää. Perusjuokseminen etenkin liinassa ei niinkään innosta. Etenkin jos Pätkis on mukana kentällä; silloin ei yleensä juokseminen kiinnosta. Rapsuttelu on paljon tärkeämpää ♥️

Peikko on niin pieni, säkä jotain 73-78 cm välillä, ettei sille oikein ole ratsastajia. Olen ollut myös liian laiska esimerkiksi ohjasajon opettamiseen - kun se on niiiiin pieni että en kuitenkaan kehtaisi koskaan laittaa sille kärryjä perään, paitsi ehkä tyhjänä. 

Että jos haluaisi koiran, muttei voisi ottaa kotiin kokoaikaista lemmikkiä, olisi miniponi aika oiva vaihtoehto. Viihdyttää ja pitää seuraa sisällä ja ulkona, toimii joka tilanteessa, ei haittaa vaikka välillä olisikin vapaa (tosin jää portille katsomaan tummilla silmillään siihen malliin, ettei kukaan uskoisi minkälainen vetovoima pienellä ponilla voi olla) ja lenkkeilyseuraa löytyy aina. 












Tällaisiin tunnelmiin - ihanaa viikonloppua!

7 kommenttia:

  1. Ihania kuvia. Minulla on minihevonen kaverihevosena ja sekin on aivan mahtava tapaus, jotenkin niin viisas ja osaa tosiaan käyttää vetovoimansa hyväksi��

    VastaaPoista
  2. Ihanat nuo kaverikuvat! Mutta suosittelen kyllä opettamaan ohjasajoon, vaikkei kärryjä olisikaan tarkoitus laittaa perään. Ohjasajo on hyvä liikuntamuoto jo itsessään, kuin ratsastamista, mutta maastakäsin. Mutta kun ajattelee, että tavallinen shettis vetää ongelmitta kahta aikuista kärryillä, tuollainen pikkuinenkin jaksaa kyllä vetää yhtä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se varmaan oikeasti jaksaisikin vetää. Ja hevosiahan mä ohjasajan kyllä eli tiedän miten loistava liikutusmuoto on - laiskuus vaan on syynä :D No viikonloppuna löydettiin ratsastaja ponille ja niin mun kummityttö alle 3 v sisäänratsasti Peikon :D Upeasti meni, molemmilla! Voi siis jatkossa tehdä ihan pikkuratsastajille ratsun hommia :)

      Poista
  3. Voi miten rakkaudentäyteisiä ihania kaverikuvia!

    VastaaPoista
  4. Peikko on kyllä ihan huikea pikkuolento, kuvien näkeminen hänestä saa aina hymyn huulille! :)

    Hei olis ihan mahtavaa, jos innostuisit kirjoittamaan luonto/ympäristö/ilmastoasioiden huomioimisesta kotitallin ja hevosten omistajan näkökulmasta. Esim. millaisia valintoja olet tehnyt, mitä tulevaisuudessa voisit tehdä? Ymmärrän, jos koet aihealueen vaikeaksi (sitähän se on!), olisi vain tosi kiinnostava lukea ajatuksiasi. Parhaimmillaanhan voisi joku toinen vaikka inspiroitua ja innostua muuttamaan tapojaan myös. :)

    VastaaPoista