tiistai 11. marraskuuta 2014

Hämärä hiipii

vai tuliko tänään valoisaa ollenkaan?


Töiden jälkeen, noin kolmen aikaan iltapäivällä, hyppäsin Torstenin kyytiin ja suuntasimme pienelle maastolle. Varustukseksi oli pakko laittaa reippaasti heijastimia - voi pimeä marraskuu. Pimeys ei säästele ketään tai mitään, eikä muutamaan päivään ole ollut toivoakaan nauttia auringon voimaannuttavista säteistä. Toisinaan vähemmän ei ole enemmän ... 

Casual Tuesday ... Toppahousut (vuodelta 2008, liian lyhyet jo silloin) ja toppatakki ja talvijalkineet - kuuma !!! Ei sentään hanskoja ;) Mutta väliäkös sillä, kun ei meitä kukaan nähnyt tuolla pimeydessä?



Onneksi ilma on kuitenkin lämmin ja hyväntuulisen ponin laukatessa - kovaa!!! - pitkin hiekkatietä kostean ilman virkistäessä kasvoja, ei muutama pilvi taivaalla oikeasti häirinnyt. Voipa ainakin ihan luvan kanssa käpertyä illaksi sohvalle, syödä liikaa ja uppoutua hyvään viihteeseen. Oli se sitten elokuva, kirja tai internet. Ja lähteä ulos tuulettumaan, sitten kun siltä tuntuu. Vaikka vasta
 sitten, kun aurinko jälleen paistaa !

Hyväntuulista viikon jatkoa teille - ja hei, muistakaa heijastimet ! :)

8 kommenttia:

  1. Kuinka pitkä toi teidän maasto oli? Kuinka pitkiä maastoja yleensä käytte? Pelkääkö Torsten mitään? Mulla on niin säikky suokki etten uskalla sen kanssa lainkaan maastoon ja oon kaikille maastoilijoille niin kade :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käydään sellaisia tunnin maastoja yleensä, jos saadaan tallikaverin kanssa aikataulut osumaan ja ilma on hyvä voidaan hyvin mennä useampikin tunti :)
      Torsten pelkää sateenvarjoja :D ja vähän rullahiihtäjiä ja muita erikoisuuksia, mutta silloin pitää vaan olla ihan rento itse ja viestittää sill tavalla ponille, ettei ole mitään hätää. Toiset ei aina hevosen pysähtyä ja katsoa jännää kohdetta, mutta yleensä mä annan, jos tulee vaikka iso rekka tms sellaisessa paikassa, että on mahdollista katsoa rauhassa. Oma haukottelu auttaa myös, silloin väkisinkin osa ratsastajan lihaksista rentoutuu - tän vinkkasi tallikaveri ja se kyllä toimii! Säikylle hepalle paras apu on kuitenkin toinen hevonen, ja mielellään maastovarma sellainen :)

      Poista
  2. Kiva postaus! Tää blogi on ihan super kiva ja piristävä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos :)) Te lukijat piristätte kyllä mun arkea! :)

      Poista
  3. Miksi siltä on ajeltu myös jalat ja pääkin puoliksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun silmää miellyttää enemmän "koko klippaus" kuin karvaiset jalat ;)

      Poista