perjantai 19. huhtikuuta 2013

Ajatuksia ohjasajosta

Minulta on täällä blogissa muutaman kerran kysytty ajatuksia ohjasajamisesta.
Paras neuvoni  ja vihjeeni tästä hienosta lajista kiinnostuneille on; "hankkiudu ammattilaisen oppiin!"


Liian moni vähättelee tätä loistavaa työskentelymuotoa ja kuvittelee juoksutuksen sivuohjilla ajavan saman asian. Näinhän ei  tietenkään ole, vaan siinä missä ympyrällä liinan päässä juokseminen on yleensä pikaliikutus tai pöhköenergian purkamiseen tähtäävää toimintaa, ohjasajo on kokonaisvaltaista hevosen fyysispsyykkistä hyvinvointia kunnioittavaa ja vahvistavaa työtä, jonka avulla tavoitellaan tasaista tuntumaa, aktiivista eteenpäinpyrkimystä, ehdotonta suoruutta, kehitetään tasapainoa ja venyvyyttä sekä valmistellaan hevosta ratsunhommissakin suoritettaviin vaativampiin tehtäviin. Mikä parasta, tämä kaikki edellä mainittu on saatavissa ilman että hevosen selkää rasitetaan ratsastajan painolla, ja ohjastaja pääsee maastakäsin havainnoimaan mahdollisia puutteita hevosen liikeradoissa ja lihaksiston toiminnassa ja korjaamaan niitä.


Suosittelen lämpöisesti kaikille hevosille mahdollisuutta päästä ammattikuskin ajettavaksi  ja kaikille omistajille mahdollisuutta päästä seuraamaan sitä, sillä se fiilis, mikä ainakin itselle tulee, kun katson hevosen ja ammattilaisen ajotyöskentelyä, on jotain niin hienoa, että sitä on vaikea pukea sanoiksi.


Torsten talvella -13.

Minua, Torstenia ja Intoa on jo vuosien ajan ohjasajon saloihin perehdyttänyt Nymanin Make. Hän on lajissaan todellinen guru, ja olenkin etuoikeutettu, kun saan seurata ja oppia hänen työskentelymetodeitaan.

Oma kiinnostumiseni ohjasajamiseen syntyi Inton kanssa silloin, kun Herra oli vasta ylläpidossa minulla. Kesällä 05 ryhdyimme siskoni kanssa ajamaan Intoa takaa, sillä halusimme tehdä sen kanssa aivan kaikkea, koulun, esteiden ja maastoilun lisäksi.

Sisko ja superkiltti Into kesällä -05

Varsinaisesta koulutusmuotoisesta ohjasajosta ei tietenkään voinut puhua, kyseessä oli enemmän nuorten tyttöjen leikit pitkillä ohjilla, hyvin kärsivällisen hevosen kanssa.
Takaa-ajamisen salaisena määränpäänä oli  kuitenkin valmistella Intoa takaisin kärryjen eteen, ajaminenhan oli traumaattisten ravivuosien jäljiltä mahdotonta. Olen kuitenkin aina uskonut Intoon, eikä se ole koskaan pettänyt luottamustani. Kärryt sain kun sainkin Inton perään, mutta vasta muutama vuosi sitten, siihen saakka harrastimme säännöllisen epäsäännöllisesti ohjasajoa, takaa-ajoa ja jonkinsortin käyttöajon alkeita. Nykyään Inton kanssa ohjasajoa voisi kuvat parhaiten sanalla hyvänmielen liikunta. Tavoitteita ja treenisuunnitelmia ei Inton kanssa enää tahkota, kaikki toiminta tämän elämäni hevosen kanssa tähtää mukavien (ja toivottavasti pitkien) eläkepäivien viettoon.


Torsten 3 vuotiskesällä käyttöajo-kurssilla Sipoossa.

Torsten the Sällin lukujärjestykseen otin ohjasajon melko pian sen hankittuani, ja vaikka en ponista kärryponia (ehkä) enää haaveilekaan, niin ohjasajosta en luovu juurikin sen ratsastusta tukevien,  hyvää tekevien ominaisuuksien vuoksi. Harvoin Torsten on niin hyvä ratsastaa, kuin Maken ajon jälkeen. Herkkyys, suoruus, ryhti, kuuliaisuus. Kaikki kohdallaan.
Olenkin monesti (leikkimielisesti) todennut että Maken pitäsi ohjasajaa Torsten aina ennen kisoja, ohjasajoa kun ei taideta kaikista positiivistista ominaisuuksistaan huolimatta vielä lukea doupingiksi ;) (Vielä en ole saanut kertaakaan päiviä niin mätsäämään, mutta odottaakaa vaan ;))

Torsten 3 vuotissyksyllä Maken tunnilla.

Ohjasajaminen sopii ja on suositeltavaa kaikille hevosille. Yksi yleisistä harhaluuloista taitaa olla, että ajaminen sopii vain varsoille ja nuorille hevosille. Ohjasajaen voi kuitenkin opettaa ja tehdä aivan kaiken, mitä ratsailtakin, aina piaffiin ja passageen asti. Se on loistava vaihtoehtoinen liikutusmuoto ja erinomaista jumppaa ja voimistelua hevoselle. Hevosta voi ajaa ympyrällä, tai sitten kävelemällä itse hevosen takana - riippuen ihan siitä, mitä hevoselta haluaa. Ympyrällä pystyt työstämään kaikkia samoja asioita, mitä ympyrällä selästä käsinkin voi tehdä. Suoruutta, venyttelyä, taivuttelua, isoa liikettä, aktiivista takapäätä ... Hevosen takana pystyy pienessä ravissa ja käynnissä treenaamaan mm. avoja, sulkuja ja pohkeenväistöjä.

Into kesällä -11.

Avainsanoja ajamisessa ovat ohjastuntuman keveys ja rentous. Mitään hevosta ei pysty pitelemään  useiden metrien pitkien ohjien takaa, mikäli aloittaa vetokisan. Tuntuman suuhun täytyy olla höyhenenkevyt, ja käden elävä mutta vakaa. Ääniavut tai ajopiiska voivat myös toimia ohjan tukena, mutta kumpikaan, etenkään piiska ei ole välttämätön apuväline.

Ajaessa avut ovat perjaatteessa täysin samat, kuin ratsastaessakin. Poikkeuksia kuitenkin löytyy, kuten laukannostot, mitkä selästä käsin hyvin pitkälle painoavuilla ja pohkeilla annetaan.
Ajaessa Into ja Torsten nostavat laukan nopealla sisäohjan puolipidätteellä. Ei tarvita mitään muuta. Aikoinaan, ensimmäisiä kertoja kuin harjoittelin itse ajamista Maken silmien alla, hän pyysi minua nostamaan laukan ja kertoi minulle yllä jo kirjoittamani avun siihen. Olin aivan hämilläni, miten hevonen osaa yhdistää sisäohjan pidätteen laukannostoon, mutta jälleen kerran hevoseni olivat viisaampia kuin omistajansa, ja kumpikin tekee tyylipuhtaat laukannostot ajaessa ;)

Oli laji mikä tahansa, balance työn teon ja 
hauskan pidon välillä on tärkeä muistaa!

Nykyään Make käy ajamassa Torstenia säännöllisen epäsäännöllisesti. Yleensä hän ajaa varatun ajan itse, ja siitä on kyllä suurin hyöty ponille sekä tietysti myös minulle. Kuten aiemmin mainitsin,  Torsten on niin uskomattoman kuuliainen, kevyt ja suora hänen jälkeensä!
Välillä kuitenkin roikun ohjaksissa itsekin hänen valvovan silmän alla. Intoa ajan yleensä itsekseni, sillä se toimii siinä kuin ajatus, mutta Torstenin kanssa tuntuu, että on hyvä olla joku katsomassa ja neuvomassa.

Ohjasajossa käytetään ihan tarkoitukseen suunniteltua ohjasajovyötä, mitä minulla ei valitettavasti ole - vielä. Kovasti semmoinen on hankinta-listalla! Minulla on kyllä normaali juoksutusvyö, sekä erilaisia valjaita, mutta niissä ei ole pystyssä olevia renkaita sopivissa kohdissa. Erilaisia tekniikoita, miten ohjat voi vyöstä kuolainrenkaaseen virittää on paljon, ja ne tulee laittaa aina hevoskohtaisen  tarpeen mukaan. Tämän ja monen muun seikan takia suosittelen erittäin lämpimästi, ettei itse ala ensimmäisiä kertoja virittelemään mitään erikoisuuksia yksin, vaan kääntyy ammattilaisen puoleen; hän mitä luultavammin löytää hevosestasi sellaisia extravaihteita, joidenka olemassa olosta et vielä tiennytkään ;)

12 kommenttia:

  1. Onhan muuten hienot hevoset ja hyvä kirjoitus ohjasajosta !!

    VastaaPoista
  2. Kuningaslaji.

    Kuka rohkea järkkäisi ohjasajokisoja muillekin kuin shettiksille ?
    Olisi varmasti mielenkiintoista katsottavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinäpä vasta idea! Ja eikun suunnittelemaan ;)

      Poista
  3. Make on ihan huippu kuski ja häneltä saa myös tosi tehokkaita ratsastustunteja, suosittelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella, ratsastustuntejakin olen häneltä ottanut ja niistä tykkään myös kovasti! :)

      Poista
  4. Tää on ihanan inspiroiva blogi. Kiitos Jilla mielenkiintoisesta postauksesta! Aion ehdottomasti ottaa ohjasajon oman suokkini treeniohjelmaan mukaan. Ja alanpa katsella siihen sopivaa valmentajaakin. Ottaakohan hra Make lisää oppilaita listoilleen?

    t. Illi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiva kuulla, kiitos! En tiedä ottaako Make lisää oppilaita, varmasti selviää kun suoraan esimerkiksi sähköpostilla kysyt häneltä :)

      Poista
  5. Ah, tää oli just sitä mitä toivoin johonkin aiempaan postaukseesi ohjasajoon perehtyen. Mä olen myös vasta löytänyt tämän lajin, enkä varmasti jätä sitä enää kaappiin lojumaan ;) Olen saanut mun ravuriin niin paljon malttia ja pyöreyttä käyntiin että huhheijaa.

    emppsi.blogspot.fi

    VastaaPoista
  6. Hyvä ettet lopettanut bloggausta,vähän säikähdin kun yleensä postaat ihanan usein ja nyt oli taukoa pidempään, hyvän kirjoituksen ohjasajosta teit.
    Keep calm and carry on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei onneksi käynyt mielessäkään lopettaa ! Ei muutama ikävämpi sävyinen kommentti mua niin häiritse, ja olihan niissä kaikissa omat pointtinsa. Olen ajatellut, että niin kauan kun julkisesti tätä kirjoittelen, niin kauan tänne saa - asiallisesti - kirjoittaa kuka vaan ja mitä vaan. Sitten jos ihan loan heittelyksi menee, niin ainahan mä voin julkaista kommentit vasta kun olen ne itse lukenut :) onneksi ei kuitenkaan vielä tarvitse tehdä niin ! :)

      Poista