Työvoitto!

Hihii, jälleen pitkän kaavan mukainen tallipäivä takana. Tavaroiden inventaario ja siivous jatkui loimiin ja satulahuopiin, tässä työn tulosta; 

Ponnyt pääsivät lyhyelle maastokävelylle, josta Torsten jatkoi talliin ja Into kanssani etsimään sitä kadonnutta istuntaani... Ensin otin lyhyen raipan käsieni väliin, jotta edes se osa kropasta olisi pakolla oikein. Inton raippakammon huomioiden se selviytyi hyvin, mutta ei rentoutunut. Raippa siis pois ja reippaat laukat, jonka jälkeen loksahti... Nyt, neljäntenä dressage päivänä, avut menivät läpi! Istuntani ei ollut oppikirjasta, mutta pystyin ratsastamaan vasemmalle ilman että jännityin, Into vastasi hyvin puolipidätteisiin, pohkeisiin ja takapuoleeni ja piti hienon ravin tahdin koko loppuravien ajan. Jes jes jes, tällä elää taas pitkään! :) 

Ratsastajan tyyli puhdas varustus!

Vaikka hevosemme ulkoilevatkin nykyään (hyvällä ilmalla ;)) jo aamusta iltaan, eli 8-20, tänään oli ihanaa jättää ne sisälle jo seiskan pintaan, niin sai laitettua BOT-suojat jalkoihin. Eikä ne kovin pahoillaan näyttäneet olevan :) 

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille !

Huippuhyvä

Pitkän kaavan mukainen tallipäivä on ihanaa vaihtelua kiireelle. Ponien perusteellisempi harjaus, molempien liikutus ja suitsien rasvauksia, pyykinpesua ja sen sellaista :)

Torsten oli myös innoissaan tästä ryhtiliikkeestä. Ennen selkään nousua tuntui, kuin olisi taluttanut pommia, mutta heti kun nousi selkään poni aloitti keskittymisensä "töihin" ihan tomerana :) Työt sisälsi isoja ympyröitä, taivuttelua, kolme keskihalkaisijaa kevyessä ravissa ja muutamia lyhyitä käyntiväistöjä, yhteensä alle puoli tuntia. Muuta estettä työnteollehan ei tällä hetkellä ole kuin tulehduskipulääkekuuri, jonka aikana ei saa hengästyä, mikä puolestaan sitten kävisi sydämen päälle. Torsten ei tarhassa taida aina huomioida tätä.. ;)

Riehuja

Lisäksi Torsten sai keskiviikkona erikoiskengät etujalkoihin, jotka vaativat totuttelua. Rengaskenkä, jossa on kanta nostettu, välipohjalliset ja silikoonia niiden alla. Myös kärkihokit otettiin pois, jotta saatiin aikaiseksi maksimaalinen lepotila jänteelle, kun jalka on alamäessä. Hyvin se näyttää näiden kanssa pärjäävän, ja on ollut puhdas liikkeissään. 

Ajatus, että pääsisin tänään parempaan istuntaan ilman satulaa Inton kanssa, ei toiminut taas ollenkaan. Miksi istunnan löytäminen on niiiin vaikeaa, ja jos sen joskus löytääkin hetkeksi, niin mihin se aina vain katoaa? Huomenna istunnan metsästys jatkuu.. 

Heppailun jälkeen kävin äitini kanssa kirkkonummen rossossa syömässä - täysissä ratsastusvaatteissa. Sain pitkiä katseita osakseni, varmasti ihailivat puhtaita ratsastussaappaitani? ;) 

Hyi että, nyt kyllä molemmat, sekä ratsastaja että poni(t) joutuvat dieetille.. 

Maailman nopein

Musta tuntuu, että olen viimeisen kahden päivän aikana saanut hevosiltani tittelin Maailman nopein.. Enkä ollenkaan ratsastuksen ansiosta! Nopeasti tallille, nopeasti Into kuntoon, yritys nopeasta läpiratsastuksesta (ei koskaan toimi..), nopeasti heppa takaisin pihalle ja nopeasti pois tallilta! Ja Torsten vasta ihmeissään onkin, kun omistaja on niiiin nopea ettei sitä kerkeä edes ponia tarhasta ottaa pois ;) No, huomenna teen parannuksen ja yritän raapia poikia ja poikien kamoja ja kevyesti liikuttaakin.

Eilen Inton muutaman ratsastamattoman päivän jälkeen oli taas aika palata kouluratsastusarkeen. Taivutteluja, neliön ratsastusta sekä etu- että takapäätä väistättäen, siirtymisiä ja perusrentouden hakemista. Sujui perjaatteessa, mutta huomaan olevani vasemmalta aivan jumissa, jännityn heti tähän suuntaan ravatessa, joka tietysti heijastuu hevoseen. Ja kun vasen on Intollakin heikompi puoli, katastrofin ainekset ovat valmiina. No, heti kun pienen hetken sain itseni rentoutumaan, tunnin hinkkaamisen jälkeen --> Intokin rentoutui, päätin lopettaa ja jatkaa seuraavalla kerralla. Kun syy ei missään nimessä ollut hevosessa, niin kyllä ärsytti, kun ei itseään saanut kasattua!

Sama ongelma jatkui tänään. Kokeilin ilman jalustimiakin mennä, se auttoi ehkä vähän, mutta huomenna täytyy yrittää mennä ilman satulaa, siinä saan itseni yleensä parhaiten kasattua. Tosin, tänään loppuun tuli oikein kivat ravit, joten kaipa se tästä :) Olen kyllä jo pidemmän aikaa tiedostanut Inton satulan sopimattomuuden itselleni. Intolla on Wintec Isabell Werth ilmatopattu koulusatula, jossa istun täydellisessä riippuistunnassa. Aiemmin käytin Torstenin Mustang Europe koulusatulaa myös Intolla, mutta viimeisimmän toppauksen jälkeen se on jäänyt liian leveäksi Intolle, eikä romaaninkaan avulla istu kunnolla. Koulusatulan vaihto on siis jossain vaiheessa edessä :)

Riippuistunta, joka ei tässä kuvassa ole edes pahimmillaan... 

Suklaajätskiä ja TV:tä kiireisen viikon ja vikojen (hope so!) YO-kirjoituksien päälle, mukavaa alkavaa viikonloppua teille :)

Surua, itkua ja ripaus iloa

Huoh.. Mistä sitä edes aloittaisi. Kävimme Torsten pojan kanssa skintigrafiassa viime viikolla. Siellä kaikki meni hyvin Torstenin käyttäytymisen osalta, joskin itse rauhoitimme ja olimme laittamassa kanyyliä kiinni. Siitä edespäin Torsten olikin kovin kännissä! :) 

Tässä Hyvinkäältä saamamme tutkimustulokset kaiken jälkeen; 

"Ontuu lievästi oej. Skintigrafiassa aktiivisuus kavioluun sisähaarassa. Seuraavana päivänä otetuissa  röntgenkuvissa todetaan kaviorustonluutumaa molemmin puolin. Kavioluun mediaalihaaran alueella skleroosia ja lyysistä. DP kuvassa mediaalipuolella lisääntynyt tiiviys. Kuvat lähetetään radiologin lausuttaviksi. Ilmoitamme teille tuloksen valmistuttua"

Itse tarvitsin saman myös suomeksi, jonka jälkeen tuli itku. Ell arvaili, mikäli kaviossa siis olisi kaviorustonluutuma tai kasvain. Kumpaankaan ei heidän mukaansa ole muuta hoitokeinoa kuin hermon katkaisu, josta _saattaisi_ olla apua, mutta apu ei ole pysyvä, vaan kahden vuoden kuluessa hermo kasvaa normaaliksi. Hermon katkaisu luetaan myös dopingiksi, eikä hevosesta  olisi siis enää kisakentille.

Pusupoika <3

Aluksi oli vain itkua ja surua, miten meidän seitsemän-vuotias, lahjakas, rakas poni saattaisikin oikeasti päätyä hevosten taivaaseen näin nuorena. Ei ole reilua! Päässä pyöri myös, mitä käy vanhalle Herralle. Se ja Torsten kun ovat niin hyviä kavereita, että Into rupeaa helposti ähkyilemään, mikäli hänen juoksupoikansa on muutaman päivän poissa. Ja kun ikääkin jo on 21 vuotta mittarissa... 

Sitten tuli taistelutahto. Ponille tehdään ihan mitä vain, kunhan siitä tulee käyttöhevonen. Hermojen katkaisu ei siis missään nimessä olisi vaihtoehto. Pyysimme aikaisemmat ponin jalasta otetut kuvat Vermosta ja Viikistä ja vertailimme niitä itseksemme. Google oli ystävä. 

Lopulta Hyvinkää soitti. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, Ranska ei nähnyt samoja asioita kuin Hyvinkää kuvissa. Loppupeleissä, siellä kuvat tulkittiin miltein puhtaiksi, mutta he heittivät ilmaan ajatuksen kavioluuntulehduksesta. 

Vähemmästäkin menisi ihminen sekaisin. Hetkellinen onnellisuuden tunne valtasi minut, kunnes - jälleen - Google oli ystävä. Kavioluuntulehdus.. Siitä ei loppujen lopuksi löytynytkään niin paljon tietoa, eikä esim. Hyvinkää sitä tunnistanut, mutta soitto Viikkiin Torstenin pariinkin kertaan operoineelle (pallit ja karpaalikanavat) Paanaselle, selvensi asian. Ilman uusimpia kuvia hänen oli tietysti vaikea sanoa mitään, mutta yleisesti tulehduksesta hän kertoi, että kengityksellä pystyy auttamaan, ja pehmeät pohjat ovat myös hyväksi. 

Luojan kiitos, eilen eläinlääkärimme number one, Matti Estola soitti. Olimme lähettäneet hänelle kaikki kuvat Torstenista, ja hän oli diagnosoinut ne. Hän löysi 5.8 jälkeen syntyneen oej sädeluun takapintaan kasvaneen luupiikin, joka painaa syväkoukistajajännettä, mikä puolestaan selittäisi ontumisen ON-OFF.  Loistavinta tässä on, että hänen mielestään tähän on myös hoitokeino! Kavionivelen etupuolelta piikitys ja sädeluun limapussin piikitystä päkiän kautta. Toimenpide täytyy suurella todennäköisyydellä tehdä kahdesti, mutta mitäpä se haittaa! Kun vaan poni tulisi kuntoon! 

Torsten on ollut nyt viikon päivät  tulehduskipulääke-kuurilla, eikä enää onnu. Mutta virtaa sillä on... Intostakin vielä sen verran, että pikkuhiljaa, kaikkien omienkin sairastelujen sallimissa puitteissa, ollaan tehty oikeita töitä pitkästä aikaa - hyvin tuloksin! 

Tervettä kevään alkua kaikille :)

Lenkillä

Koska tallilla oli tänään kahden ratsukon hyppäri juuri samaan aikaan kun saavuin sinne, jätin ratsastuksen Intolla välistä ja lähdimme hölkälle. Ystäväni oli viime viikonloppuna mukanani tallilla, ja koska hän on kova urheilemaan, hän kysyi, miksen koskaan hölkkää hevoseni kanssa. En ajatellut asiaa sen kummemmin, mutta tänään, kun maneesi oli varattu (siellä siis saa ratsastaa myös tuntien aikana, mutta on kivempi etenkin hyppäreiden aikana olla poissa jaloista), ja pelloilla ja kentillä on liikaa lunta ratsastukseen, ja viimeksi eilen maastolenkin tehtyäni, ajattelin, että on juuri oikea päivä hölkälle. Ei muuta kuin riimu sedälle päähän ja naru omille lanteille kiinni ja menoksi!

Oli muuten hauskaa. Into hölkkäsi koko ajan nätisti vieressä, välillä spurttailin ja välillä taas kävelin. Tähän väliin tiedotus, että kenenkään muun kuin Inton kanssa en tekisi näin, mutta kun luottamus on 150 %, niin uskaltauduin... Loppupeleissähän reilun puolentunnin lenkki ei Intoa liiemmin rasittanut, eli sopii hyvin vähän kevyempien päivien liikutukseksi - etenkin, jos haluaa itsekin kunnolla liikuntaa!

Hauskaa viikonloppua kaikille!

Päiväkävelyllä

Raidalliset pojat :)
Omistaja ei kuulu joukkoon...

Englannin yo-kuuntelun ja muutaman opiskelutunnin jälkeen oli aika suunnata päiväkävelylle poikien kanssa. Alku aina hankalaa, kun Torsten ontui varmasti miltein 4/5 tarhassa, mutta viimeistään tallin käytävällä osoittautui jälleen puhtaaksi. Ei voi vain ymmärtää...

Mentiin ihan maastakäsin lyhyt lenkki, osittain pellolla, osittain tiellä. Voin kertoa, että jyrkkä ylämäki + itsellä yli polven lumikerros olivat loistavaa treeniä! Onneksi molemmilla ruunilla oli myös tekemistä, joten sain kesittyä vain pystyssä pysymiseen... Kävelyn jälkeen pojat pääsivät vielä maneesiin piehtaroimaan, rapsuttelemaan, ravailemaan ja laukkailemaan. Nuorempi oli puhdas, mutta tuntui aika helposti heittävän ravin laukalle.

Tälläistä tänään, tallin jälkeen jälleen koulun penkille ja nyt kotona pitäisi opiskelun jatkua.. Kaikki opiskelijat sielä, saatte 110 prosenttisen tsemppauksen täältä, ja kaikille onnea niin kevään ylppäreihin kuin muihinkin kokeisiin! :)

Liitokaviot

Ravuri ravaa, ratsu laukkaa

(ehkä) Maailman ihanin!

On saturday night

Pojat ovat jatkaneet irtojuoksutus-linjalla, joskin perjantaina ja nyt vkl yli Torsten on jälleen ontunut, ja koska oej ruununraja on on ollut lämmin, saa poni viettää ihan vapaata. Katsotaan alkuviikosta miten poika kävelee ja häviääkö lämpö, mutta nyt olisi hyvä aika mennä skintigrafiaan.

Koska hevoselämä on näin surullista tällä hetkellä, piristän teitä ja itseäni laittamalla muutaman kuvan, jotka nappasin eilen illalla kun olimme ystävien kanssa viettämässä iltaa. Lähes kaikki (mielettömän upeat!) hevoskuvathan ottaa äitini, enkä itse ole todellakaan perillä kuvaamisen saloista, mutta tästä se lähtee... :)

Näissä tunnelmissa, hyvää viikonalkua kaikille! 

Vapaapäivä

Pojat ovat tällä viikolla maistelleet useaan otteeseen irtona juoksemisen ihanuutta pakkasten ja omien kiireiden takia. Pojat ovat juosseet niin maneesissa kuin isossa tarhassakin, kun se on ollut vapaana. Kahden hevosen liikutukseen menee yllättävän paljon aikaa, joskin usein äitini liikuttaa Inton ja vain Torsten jää minulle.

Pojilta jos kysyy, parasta irtojuoksemisessa taitaa kyllä olla se rapsuttelu mahdollisuus, reppanat kun joutuvat olemaan loimet päällä tarhassa ;) (ja ovat jatkossakin :)) 

Hei, elä nyt enää piehtaroi! Nyt mennään!

Lentävät lihapullat

Parhaat kaverit <3

Pakkanen paukkuu

Kiireinen viikko takana. Ponilla on ollut eläinlääkäriä ja itsellä paljon koulu- ja työhommia. Näin se blogin kirjoitus vähenee... No, yritän skarpata, vaikka itsellenihän tätä toisaalta kirjoitan, ilman sen kummempia paineita.

     
Ponin kävi torstaina katsomassa Matti Estola, joka Torstenia (ja Intoa) on joka kerta hoitanut Vermossa vieraillessamme. Estola oli siis tilattu jo ennen kiropraktikolle menoa, ja oli hyvä että hän tuli, sillä yhtenä kauniina maastopäivänä raviin lähdettäessä poni ontui huomattavasti. Samalla lenkillä myöhemmin T näytti myös hienointa liitoravia ikinä, eli mene ja tiedä, mikä ponnyä vaivaa.                                                          Estola katsoi Torstenin ensin ratsastuksessa, mutta Torsten liikkui puhtaasti. Huomautettavaa löytyi suht kova etujalkoihin takominen, minkä seurauksena _?_ takapää tulisi mielellään vähän vinossa, eikä suoraan "etujalkojen väliin". Torsten on aina takonut, mutta tällä kertaa huomattavasti enemmän kuin

normaalisti. Yleensä takominen sijoittuu kuitenkin hetkiin, jolloin poni ei jaksa, eikä nostele jalkojaan kunnolla.
               

Torsten antoi mulle lumipesun
(josta sai myös itsekin  vähän ;))

Tämän jälkeen Estola taivutti kaikki jalat, eikä suurempia löydöksiä tehty tästäkään, ei esim. niin suuria, että olisi kannattaavaa piikittää. Loppututkimus tehtiin sitten tallissa, missä Torsten käyttäytyi oikein mallikkaasti ja antoi eläinlääkärille työrauhan. Ponin olisi ilmeisesti kuitenkin pitänyt antaa joku oirekin, eikä vain myhäillä tyytyväisenä käytävällä. Näillä näkymin skintti kutsuu.. Ohjeeksi saimme kuitenkin liikuttaa aina kun on puhdas, ja vähän epäpuhtaanakin katsoa, lähteekö liike vertymään.

Viikon kovien pakkasten vuoksi molemmat pojat ovat saaneet olla aika vapaalla. Ollaan käyty maastossa, pojat ovat juosseet maneesissa irtona, sekä jotain dressagen tapaista ollaan harrastettu ilman satulaa (viimeisintä lähinnä Intolla, Torstenin kanssa laitan mieluummin satulan, varmuuden vuoksi..)

Aamulla tallin pakkasmittarin näyttäessä -31c, olin aika varma, että pojat saavat jälleen juosta irtona, mutta tallin siivoamisen jälkeen pakkanen oli lauhtunut -25 asteeseen, joten päätimme mennä pienelle maastokävelylle.  Ja kyllä kannatti! Metsässä oli aivan satumaisen kaunista, oikeaa terapiaratsastusta siis. Molemmat hevoset olivat kyllä aika intona, huomaa liikunnan vähäisyyden ja kylmimpinä päivinä olleen lyhennetyn tarhauksen (5-6h, normaalisti 8h) vaikuttavan energiatasoon. Onneksi alkuviikosta on luvattu jo paljon lämpimämpää ilmaa, täytyy ottaa kaikki ilo irti niinä päivinä!