sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Se aika vuodesta

Sunnuntaiaamun superbrekkari uunituorein sämpylöin - se on se aika vuodesta kun aamupalapöytään haluaa itsetehtyjä sämpylöitä ja appelsiinia, sitruksia ja tulppaaneja - väriloistolla toivoa keväästä näin sydäntalvella?
Muutama photo kotikaaoksen keskeltä ja ihan pihalta sekä viikon kuulumiset pikakelauksella :)







Näistä pihakuvista olisi pitänyt blurrata kasvot jotka on väännetty mitä erikoisempiin yrmyilmeisiin - siis ratsastajalla - koska ihan oikeastihan ilman satulaa sänkkärillä humpputtelu on ihan parasta, säästä viis! ;D













On se näköjään niin, että nykyään vain sunnuntaisin on aikaa bloggailla. Ei toivottavasti pysyvä ratkaisu :) Pikakelattuna meidän viikko on ollut varsin rikkonainen. Ehkä elämässä on kaikki tosi hyvin jos suurimmat aikataulusumplimiset liittyy kengittäjään ja kampaajaan. Kengityksessä kaikki hyvin mutta kampaaja totesi kun tuoliin istahdin ensimmäisen kerran sitten lokakuun, että jaa, vähän vihertää, eikä puhuttu kateudesta vaan ihan vaan siitä tukasta. En mä vaan ole mitään huomannut, hiukset ponnarilla tai pipo päässä kun on muutama kuukausi hiihdelty menemään. Tukka hyvin kaikki hyvin ja vaaleaa tuli, ei onnistuneet meidän kodin rautapitoinen vesi ja vaalennusaine katkomaan hiuksia poikki. 

Töiden jälkeen iltaisin on eletty pääosin meidän aulassa, kitattu reikiä umpeen ja imuroitu yksi jo hylätty hiirenpesä seinän sisältä (not cool), maalattu jalkalistoja ja odotettu kuin kuuta nousevaa tapetointipäivää. No niinhän siinä lopulta kävi, että tapetit saapuvat vasta ensi viikon perjantaina joten naulakkona toimii vielä viikon verran ne tikkaat ja lattia. Onneksi vieraskylpyhuoneen, joka siis aulassa myös sijaitsee, lattilämmitys on mallia ei säätömahdollisuutta, näin talviaikaan polttava, joten sinne on ihan kiva heittää hanskoja ja muita räntäsateen kastelemia ulkovaatteita. Koska just nyt ei ole tarvetta pitää isoja tai edes pieniä kekkereitä vieraille :D Etenkään, kun taiteilin listoja maalatessa seiniin taideteoksia kuten poninkokoisin kirjaimin J ♥ T ;D

Onni onnettomuudessa, että ensi viikkoa ei rikkonaiseksi voi kutsua vaan pitkiä päiviä töissä tiedossa,  ei kerkeä murehtia keskeneräisyyttä tai mitään muutakaan. Pikkuinen Peikkoruuna tuntuu parantuneen leikkauksestaan hyvin, mitä nyt oritavat jäi mutta haavat näyttävät hyvältä ja turvotus on laskenut. Odottelemme vielä hormoonitoiminnan tasaantumista ennenkuin kokeilemme poneja yhteen - mitenköhän kauan muiden entisillä oreilla kului aikaa operaatiosta ennen paritarhausta? 
Poistin tänään kuitenkin sairastarhan ja voi sitä ilopukkien määrää, hieman löytyi patoutunutta energiaa ;D Eilen hän pääsi ekaa kertaa sitten kahden viikon mukaan kentälle hengailemaan. Taisi ponia vähän ketuttaa eikä kehdannut hevitukkaansa heilutella kun molemmin puolin oli miehet pitämässä ponin aisoissa. Miehiä puolestaan nolotti pienen ponin talutus sen verran, että yrittivät piiloutua naapureilta ja ohiajavilta autoilijoilta mutta luulen että sana on jo kylillä kiirinyt. Pikkuponit sulattavat todistetusti sydämen kuin sydämen ja kilpailu on kovaa, kumpi saa taluttaa, onneksi löytyi kaksi narua ;D (Näillä sanoilla varmaan sinetöin tulevaisuuteni ja saan jatkossa käydä kentällä ihan yksikseni - no ei sentään, kiitos iskä ja T ja äiti joka ulkoilutti kameraa johon en ollut muistanut laittaa muistikorttia!)

Samaan syssyyn täytyy varmaan tunnustaa, että nuo brekkarin sämpylät oli jo pyöritelty sillä välin kun minä pusuttelin poneja aamutallissa (ja vähän sihtasin sitä itseään karsinoista), joten käytännössä en ole tänään laittanut tikkua ristiin kotikaaoksen poistamiselle. 
Torsten käväisi peltotöissä ja oli super, kohta ajellaan antamaan ääni presidentille ja niin taas yksi viikonloppu vierähti. Onneksi on sellainenkin aika vuodesta, että ei oikeastaan haittaa tippaakaan että viikot hurahtaa vauhdilla ohi. Olen tänä viikonloppuna juonut aamu(päivä)kahvit ulkona pyjama päällä ja kuunnellut täydellisen ihastuneena lintujen viserrystä - ensi viikolla on jo helmikuu - kyllä se kevät pian taas koittaa, miten parasta!
Väria ja valoa viikkoosi - toivottavasti palataan ennen sunnuntaita :)

10 kommenttia:

  1. Heips! Sun kuvat on niin ihania, päivän piristys!Täällä myös alkoi heti joulun jälkeen kevään odotus...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos. Niin täälläkin, kevät on niin toiveikasta aikaa! Onneksi pieniä merkkejä keväästä on jo huomattavissa :)

      Poista
  2. Aivan ihanat kuvat ja postaus jälleen.

    VastaaPoista
  3. Nämä kuvat ja sun istunta 😍

    VastaaPoista
  4. Olen ihan vastikään löytänyt tämän sinun blogin ja pakko sanoa, että meni heittämällä suosikkiblogien kärkeen! Ihania kuvia ja hyvin kirjoitettua tekstiä, kiitos! :)

    Torsten on komea. <3 Mikä kuolain sinulla on käytössä Torstenin kanssa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, toivottavasti viihdyt parissamme pitkään :)

      Torsten kiittää <3 Vuorottelen sillä Sprengerin aurigan Dynamic RS oliivinivelellä sekä saman sarjan kolmipalalla liikkuvilla renkailla. Oliivilla hieman hitaampi mutta tasaisempi, liikkuvalla renkaalla nopeampi mutta toisinaan levoton. Vaihtelu tekee kuitenkin hyvää!

      Poista
  5. Kiitos kivasta ja ihanasta blogista! Kuvasi ovat hurmaavia ja ihana päästä kurkistamaan eloonne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos itsellesi ihanasta kommentista! :)

      Poista