lauantai 31. joulukuuta 2016

Uuteen vuoteen

juhlaillan kiitos


Vuosi 2016 on tuonut mukanaan iloa ja onnea. Rakkautta ja vähän draamaakin, elämä harvoin on pelkkää nousujohteista juhlaa mutta onneksi enimmäkseen kuitenkin :) Tänään ratsastellessani Torstenilla koulukiemuroita priimalla kentällä kahdeksan asteen lämmössä raittiissa ilmassa äidin ja erään kultaisen koiran kanssa ja sen jälkeen hinkatessa (omaa) autoa (joka kuulemma menisi myös biojäteastiasta, kenkäkaupasta, hevostarvikeliikkeestä - you name it) oman kullan kanssa ja nyt myöhäisen nakki- ja perunasalaatttilounaan jälkeen ei voi kuin ajatella, että ihan tavallisista asioista syntyy täydellinen arki. Ja että arki ja juhla saavat omasta puolestani sekoittua juuri niinkuin ne tänään tekevät. Illaksi saa kihartaa hiukset ja laittaa hieman kultaista väriä luomille, kun menemme ihan vain kaksistaan nauttimaan ravintolapöydän antimista. Keskiyöllä korkataan sitten skumppapullo suuremman seurueen kesken ja vaihdetaan tietysti asiaan kuuluvat keskiyön suukot. Jos voisin, pussaisin silloin myös Torstenia ja perhettä, ystäviä ja kissoja ja Pätkistä. Ja lähettäisin lentosuukkoja teille, sinne ruudun toiselle puolelle. Koska ihmiset ja eläimet joiden kanssa jakaa arjen ja juhlan, muovaavat omasta elämästä sen, minkälaista se milläkin hetkellä on. Parhaimmillaan parasta! Ja kaikenlaiset muut tuntemukset on hyvä jättää oman onnensa nojaan. En niin välitä uudenvuodenlupaksista, mutta ehkä tulevana vuotena keskityn entistä tarkemmin oman energian käyttöön ja toisaalta sitä kautta myös siihen, minkälaisessa seurassa omaa aikaa tulee käytettyä. Ei ole itsekästä ajatella myös itseään - se on jopa ihan tervettä :) Haluaisin myös ajatella, että mitä paremmin itse voi ja jaksaa, sitä enemmän pystyy ottamaan myös muita huomioon. 

Joten kiitos teille, lähetän keskiyöllä lentosuukot jokaiselle juttujani tänä vuonna lukeneelle. Olette tärkeitä, toivottavasti tiedätte sen :) Nähdään ensi vuonna, pus! ♥

10 kommenttia:

  1. Hyvää uutta vuotta, tuo piirros on upea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin ja olen samaa mieltä! :)

      Poista
  2. Voi miten kaunis piirros, niin tunnelmallinen! <3

    VastaaPoista
  3. Ihanaa uutta vuotta! 🎆

    2016 oli kyllä jännä vuosi mulla; Jäin varoittamatta 1.1.2016 alkean työttömäksi ja kaikki tuntui alkuvuodesta kaatuvan päälle. Huhtikuun lopussa sain soiton firmasta jonne olin haaveillut pääseväni töihin ja minulle tarjottiin paikkaa! Tottakai otin työn vastaa enkä voisi olla onnellisempi! Rakastan varmaan kaikkea tuossa työssä! 😃
    Joulukuussa sain toteutettua toisen isomman haaveen, ja hankin vihdoin uuden auton ja voihan materialismionni sentään!!! 😍😂
    Poniinista on ollut vähän huolta ja murhetta mutta Herra Pappa Heppa on ollut niin hieno muuten, että on huolista huolimatta ollut koko vuoden yksi suurimmista hymyn aiheuttajista ❤
    Rakkautta en ole tuonakaan vuonna saanut, mutta olen saanut niin paljon muuta, että tuntuu liialta vaatiä enää jotakuta rinnalle jakamaan elämää ..

    Kaikkea hyvää ja onnea sulle ja kaikille eläimille ja ihmisille sinun lähellä tähän uuteen vuoteen! 😄☉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hyvältä kuulostaa vuotesi, uskon että kun jostain joutuu luopumaan saa jotain tilalle - sormet ristissä että minulle kävisi samoin työpaikan metsästyksen kanssa 😅 Ja niin monta vuotta sinkkuna olleena olin kyllä jo melkein luovuttanut täydellisen miehen suhteen mutta sen löytäminen ottikin vain aikaa :) Ehkä sanonta kun vähiten odotat pitää paikkansa!

      Onnea myös uudesta autosta ja toivotaan onnea ja iloa myös vuodelle 2017!

      Poista
  4. Kiitos Jilla - ihanaa uutta vuotta myös sinulle ja lähimmillesi!

    Blogisi tuo niin paljon iloa ja kauneutta lukijalle, että myös ruudun tällä puolen arki ja juhla sekoittuvat ihanasti. :-) Vuoden vaihteessa on hyvä vilkaista menneeseen vuoteen ja poimia ne parhaimmat asiat mukanaan uuteen vuoteeen. Omalta kohdaltani loppuvuosi oli haastava. Putoamisesta aiheutunut sormen murtuma ja sitten vielä äidin joutuminen sairaalaan pysähdyttivät. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että kaikella on tarkoituksensa. Pakollinen viiden viikon ratsastustauko muistutti minua siitä, ettei yksikään kerta satulassa ole itsestäänselvyys. Eilen olin vuokrahepan selässä ensi kertaa tauon jälkeen. Tyydyin käymään vain askellajit läpi mutta hymyilin koko ajan, varsinkin kun herrasmies oli aika mukavan tuntuinen.

    Kirkkain silmin ja luottavaisin, iloisin mielin eletään Suomen 100-vuotisjuhlavuotta! Mahtavaa maanantaita!

    Maarit L. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa alkanutta uutta vuotta myös sinulle Maarit!

      Voin vain kuvitella viiden viikon tauon jälkeisen tunteen kun pääsee takaisin satulaan - oli varmasti mahtavaa! Joskus tuntuu että viikonkin tauon aikana kerkeää ikävöidä satulaan ka toisaalta kun sinne lopulta pääsee, on joskus tuntunut olevan niin kotona mutta samalla niin hukassa 😄 Paljon kivoja harrastushetkiä teille! :)

      Poista