tiistai 27. syyskuuta 2016

Elämä ensin

maanantaimaastolta


Valokuvaksen opettaja antoi meille innokkaille opiskelijoille kullanarvoisen (elämän) ohjeen viime tunnilla, keskustelessamme valokuvaajan työstä. Elämä ensin. Neuvoa on nyt sitten sovellettu kaikilla elämän sektoreilla, töissä ja blogin puolella ihan erityisesti ;) Bloggaaminen on (itselle) tärkeää mutta jotta on jotain mistä blogata, täytyy koneen antaa toisinaan olla. Tämä tosin on varmasti jo tullut verkkaisesta postaustahdista selväksi, palkkatyö haittaa harrastustoimintaa. Jos voitan lotossa lupaan päivitellä useammin (pitäisi varmaan lotota hieman säännöllisemmin ;)).

Elämä ensin-ohjetta voi soveltaa myös hevosteluun ja erityisesti meidän monen rakastamaan maastoiluun, ollaan liikenteessä varovasti, kulkuneuvoon katsomatta. Suomi on sen verran harvaan asuttu maa että täällä todella luulisi olevan tilaa meille kaikille! Siinä missä ratsastajat, syystä, aina muistavat muistuttaa miten tärkeää autoilijoiden ja muiden tiellä liikkujien olisi ottaa hevonen huomioon, ollaan tarkkana, että myös omat käytöstavat ovat tilanteen tasalla. Tervehditään vastaantulijaa, kävellään oikeassa reunassa – pihat ja vastaantulijat ohitetaan kävellen – ja siivotaan ne hevosen lannat sinne ojaan. Ei ole iso vaiva nousta alas selästä jos hätä yllätti kesken retken, tosin mikäli ees taas hevosen selkään nousu aiheuttaa enemmän vaaratilanteita kuin hyötyä, voi jäljet korjata lenkin jälkeenkin, ilman hevosta. Se kun kuuluu hyviin tapoihin, kuten myös se että kapeilla teillä annetaan isommille tilaa eli väistetään autoilijaa mahdollisimman nopeasti pientareelle – nämä nyt on jokaiselle ratsastajalle varmasti ihan peruskauraa eikä mitään nyhtöjäljitelmää ;)

Maastoilu runsaasti liikennöidyilläkin teillä voi olla varsin rentouttavaa, kun kaikki tiellä liikkujat osaavat käytöstavat. Meidän eilisellä lenkillä samalle tielle mahtui kymmenkunta autoa, pari skootteria, moottoripyörä, kaivinkone, lavetttiauto, fillareita ja muita luonnosta nautiskelijoita – melkein käsi väsyi kun sai olla koko ajan tervehtimässä :) Mutta metsän rauha, kuppi kahvia ja vähän korvapuustia, hyvässä seurassa paranee pahempikin maanantai – nautitaan luonnosta yhdessä! :)










Poikkeus vahvistaa säännön, heijastinliivit ratsastajille valoisallakin ja hevosille heijastimet viimeistään värittömällä kelillä - turvallisia luontoretkiä :)

14 kommenttia:

  1. Sun blogissa tulee aina hyvälle mielelle. Olette niin kauniita ja tunnelma on lämmin, kuvat hienoja, mitä muuta lukija voisi toivoa? Turvallisia maastoja teille.

    VastaaPoista
  2. Osaisipa elää tuolla tavalla. Nautiskella maastoista ja ystävistä, hörpätä metsässä pullakahvit ja antaa hevostenkin hengähtää. Olen aavistuksen kateellinen sinulle ja luulen että suurin osa hevosista on kateellinen Torstenille, sen elämä taitaa olla aikas täydellistä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, en voi kyllä valittaa, elämä Torstenin kanssa on niin helppoa! Vaikka se olisikin halunnut metsässä paaljon enemmän korvapuusteja 😅 ja oli myös vähän tyhmää että tallille käveltiin koko matkan, ei ollenkaan saanut mennä täysiä! 😏 Ponin rankka elämä 😜

      Poista
  3. Ihanan näköista, taas.

    VastaaPoista
  4. Ooh, opiskeletko valokuvausta?! Enpä ois heti ajatellutkaan, vaikka kuvat mahtavia ovatkin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä opiskelen! Aloitin opinnot nyt syksyllä. Tämän blogin hyvät kuvat ei kuitenkaan ole omiani, vaan kaikki kiitos kuuluu hovikuvaajalle :)

      Poista
  5. Voi miten kivan näköistä. Pätkis ja hepat❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pätkiskin nautti metsäretkestä - vihdoin jotain muuta kuin aina samaa tylsää dressagea hiekkalaatikolla ;)

      Poista
  6. Maastoiletko aina seurassa, et koskaan T:n kanssa kaksin pidempiä reissuja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähiteillä ja laukkasuorilla käydään yleensä kaksistaan Torstenin kanssa, pidemmät eli meillä tunnin lenkit tehdään yleensä seurassa, Torsten on rennompi silloin ja muutenkin on mukavampaa mennä yhdessä lenkille. Edellisellä tallilla kävin pitkilläkin lenkeillä yksin silloin tällöin, mutta mieluummin aina seurassa :)

      Poista