perjantai 12. joulukuuta 2014

Kirje Joulupukille

Blogitallin viikkohaasteessa kirjoitellaan tällä kertaa kirjeitä joulupukille - siis hevoset sanelevat, omistajat kirjoittavat ja laittavat sitten kirjeet eteenpäin. Ennen tämän vuotisten Torstenin lahjatoiveiden ylös kirjaamista kävin lukemassa poikien viime vuotiset toiveet - mitä silloin oli toivottu ja olivatko toiveet toteutuneet;

***

 Hyvä Joulupukki,


Kirjoitamme tänä jouluna yhteisen toivelahjalistan sinulle, minä ja Torsten. Olemme olleet koko vuoden hyvin kilttejä ja totelleet (melkein) kaikkia näkemiämme tonttuja. 

Ensimmäinen toiveemme on, että henkilökohtainen palvelijamme, "omistajamme" saisi lahjaksi lisää järkeä. Järkevä omistaja, onnelliset hevoset. Vähän niin kuin "hyvä ruoka, parempi mieli" ja tästä päästäänkin näppärästi aiheeseen ruoka ja sen määrä. Tuntuu kuin olisimme olleet jo koko vuoden laihdutuskuurilla, eikö tämä höpsötys voisi vihdoin loppua. Varsinkin kun omistaja itse ei pahemmin banttaamisesta näy (ja tunnu) piittaavan... Järkevä omistaja ymmärtäisi että Torstenilla on vielä vauvapyöreyttä ja minulla puolestaan on painavat lihakset ja luut. Että jos sopii, niin pyydä tonttuja pyyhkäisemään ne pienen-pienet kilomäärät pois sieltä ruokintataulusta ja merkatkaa että suomipojilla on vapaa heinä. Aina.
Ymmärrän että lisä-älyn toimittaminen omistaja blondille saattaa olla haastavaa jollei mahdotonta, joten laitamme tähän muutaman helpommin toteutettavissa olevan lahjatoiveen, niin pääsee tontut nauttimaan antamisen ilosta.

Torsten on pitkällisen harkinnan tuloksena päättänyt toivoa oman Lamborghinin. Porche olisi ollut niin tavis! Poikanen tahtoo jotain millä elvistellä mäkkärin drive inissä kuumille tytsyille :) Menopeli saisi  mielellään olla kuparin värinen ja kaikilla herkuilla tuunattu. Kyllä lähtis ja irtois kans, Torstenillekin ;)

Itse en enää näillä vuosilla vauhtivehkeistä perusta. Vanhat sotavammat takaavat ettei vauhti enää rajoittajalle  pauku, ainakaan usein. Nuoruuden villinä päivinä on nähty ja vedetty kisakärryä ja kulkupeliä jos jonkinlaista. Nykyään  näillä polvilla sellaiseen ei kykenisi, mutta ainahan seniorit valittavat että  madallusalustasarjat ja kaksi paikkaiset urheiluautot ovat  myrkkyä kehnoille kropille. Citymaasturi se olla pitää, kuulema. Itse pyrin välttelemään turhaa matkustusta, sillä missäs sen mukavempaa kuin kotona :)
Kaikilla mukavuuksilla varusteltu rollaattori sen sijaan olisi kovin kätevä ja tulisi  heti käyttöön!

"Omg noita sun juttuja Torsten!"

Nykyään, kun meidän kotona ulkoillaan tosi paljon, olisi mukava uudistaa garderooppia, Torsten polkee aamuisin jalkaa ja nakkelee niskoja kun tarjolla on aina samaa vanhaa ensteksiä ja toppaa. Jotain uutta tekisi kuulema mieli, väittää että Canada Goos parka korostaisi hienosti  lihaksikkaita muotoja!

Minulle puolestaan kelpaa vanhatkin ulkoiluvermeet, rumat ne vaatteilla koreilee, mutta  mukava kotitakki samettikauluksella ja piipputaskulla olisi mukava yllätys :)  Englantilaistyylinen villaflanellivuori lämmittäisi varmasti mukavasti viileinä talvi-iltoina. Ja varalta Reino tohvelit myös!

Iltalukemiseksi Torsten toivoisi Tammaluettolon 2014, voisi sitten talven pitkinä iltoina miettiä erilaisia jalostuslinjoja. (Playboyta en varsinaiseksi toiveeksi kehtaa kirjoittaa, vaikka Torsten niin kovasti vaati ... ) Minä puolestaan ilahtuisin Käytännön maamiehen tai Maaseudun tulevaisuuden vuosikerrasta.

Jos vielä on toiveillemme tilaa, kuulostaisi omat iPadit kovin helppokäyttöisiltä, myös seniori-ikäiselle! Sillä olisi niin helppo seurata maailman menoa ja olla yhteyksissä vanhoihin sotakavereihin. Taitaa sinullakin olla sellainen käytössä? Torsten puolestaan päivittelisi  fb tilojaan ja ehkä päästäisi pienet twiititkin välillä. Selfieitä se ainakin napsisi, mokoma linssilude. 

Tavalliset toiveemme ovat tietysti myös mukana listalla. Herkkuja ja karkkeja, oikein kaksinkavioin olisi kiva saada. Hevosten ja maailman rauha. Oikeudenmukaisuutta, terveyttä, hyvää tahtoa ja lämmintä mieltä, vuoden jokaiseksi päiväksi, maapallon joka kolkkaan.

Eipä meillä Pukki tänä vuonna ole muuta. Työntäyteistä jouluaattoa Sinulle!

Toivoo kiltit suomenhevoset, Into ja Torsten Kirkkonummelta

P.s. Pukki hei, sellainen tuli vielä mieleen, että mikäli minä voisin saada oman bambineidin, niin pitäisin siitä hyvää huolta! Lisäyksen jätti Torsten.

***

Se valtava lämmön tunne mikä poikien toiveista syntyi, muuttui ennen tekstin loppumista kyynelten virraksi. Miten ikävä onkaan sitä aikaa, jolloin omisti kaksi hevosta. Kaksi maailman parasta hevosta. (Nyt meillä on enää Torsten. Rakas Joulupukki, tee asialle jotain!) Jälleen ymmärtää Torstenia paremmin, miksi sillä on ollut vähän hankalaa, miksi se on ollut vähän haluton, välillä vähän tuhmakin. (Se hokkikengän jälki vatsassani kirpaisi!) Mikäli Torstenin veisi käymään lääkärin vastaanotolla, saattaisi se (ja omistaja) saada diagnoosiksi masennuksen. (Pirteä joululahjalista, eikös ;))

Nyt katse kuitenkin kohti ilon juhlaa, sitähän joulu on. Sydämen ikävästä huolimatta. Postauksen kuvat on otettu vuoden 2013 joulukuussa. 


Rakas Joulupukki, 

Minua on tänä vuonna kohdannut suuri suru. Että kun viime jouluna harmitti, kun ei tullut Lamboa, Ganada Goosea eikä Playboyn vuosikertaa, ei se ollut mitään verrattuna syksyn menetykseen. Minä menetin parhaan ystäväni. Huolettomat varsavuoteni ovat nyt kymmenvuotispäiväni kynnyksellä peruuttamattomasti takana päin. Tiedän, ettet kykene sellaista toivetta toteuttamaan, mitä eniten toivoisin, joten tyydyn toiseksi parhaisiin vaihtoehtoihin ja kirjoitan listan yksin. Sekään ei ole helppoa, Into tiesi niin hyvin mikä minulle oli parasta.


Ensiksi, tarvitsin ehkäpä kirjan tai vaikka kokonaisen käytännönkurssin Johtamistaidoista. Ne ovat kuulemma vähän hukassa - tosin näin väittää astetta hitaammalla käyvä, blondi hoitajani, joten tiedä sitten, pitääkö tuo paikkansa. 

Eipä tässä johtamisessa ennenkään ole ollut ongelmia ...

Toiseksi, voisin harkita uuden ystävän hankkimista. Mielellään sellaisen kauniin reiällisen yksilön. Kyllä Pukki tietää, eikös niin :) 

Kolmanneksi; olen tässä syksyn aikana oppinut, ettei materialismi tee ketään onnelliseksi. Blingi on aina cool, mutta mulla sitä on jo aika paljon. En tarvitse siis sellaista lisää. 
Tulevana vuonna kävisin kyllä mielelläni edelleen sellaisilla itseni kehittämiskursseilla, joissa kuullaan useammin fraasia Good Boy kuin Bad Boy. 

Herkut on kuitenkin asia erikseen, niitä saa taas tuoda ihan reippaalla mitalla jakaen, vaikka omistajani onkin melko avokätisesti Likittejä karsinaani ripustanut. Varmaan luulee että mulla sydänsurut silleen herkkuja syömällä helpottais - se ite on ainakin sitä yrittänyt.

Kaikista eniten pukki toivoisin, että saisin vielä jonain päivänä nauraa sydämeni pohjasta, hirnua oikein pitkään! Että joku hakkaisi pallolla päähän, silleen hyväntahtoisesti, silleen niinkuin Into aina teki. Ja että saisin intiimin rapsuttelukaverin, sellaiset hevoset kun tuntuvat olevan aika harvassa. 
Ja tietysti toivon myös maailman rauhaa. Hyvää tahtoa, viisautta ja iloa, ihan kaikille. 


Rakkain terveisin, sinun tonttujasi kunnioittava, Torsten 

xoxo

Tarkemmat ohjeet viikon blogihaasteeseen löydät tästä.

32 kommenttia:

  1. Voi että toista! Nyt pääsi kyllä pieni itku ruudun tällä puolella. Auttaisin Torstenia, jos vaan voisin:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Torstenilla onneksi on hirmu kiva tarhakaveri - mutta kyllähän jokainen tietää, mitä eroa on kaverilla ja sielunkumppanilla :)

      Poista
  2. Voi Torsten pikkuinen <3
    On kyllä ikävä teitä, meillä molemmilla!!!!
    Hampaiden muotoisia pusuja, näykkiviä rapsutuksia ;) ja ennen kaikkea rakkausenkeleitä molemmille!
    Toivottaa Anu & My little pony (joka taitaa myös ikävöidä Iso-T:tä <3 )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuin myös! Kauraterkut Torstenilta My little ponylle :)) Toivottavasti teillä kaikki hyvin :)

      Poista
  3. Voih, kyynelien sumentamien silmien läpi luin tätä postausta, ihanat pojat <3 Tsemppiä ja ihanaa joulunodotusta sulle ja Torstenille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kauniista kommentistasi <3

      Poista
  4. Voi Torsten-parka :( Toivottavasti sille löytyisi joku kiva kaveri, joka edes vähän paikkaisi Inton jättämää aukkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Torstenilla onneksi on ollut kavereita peräti kaksin kappalein tässä syksyn jälkeen, mutta ei se tietenkään ole sama :/ Kiitos Kaktu kommentistasi!

      Poista
  5. Täälläkin vähän vakavoiduttiin lukiessa :/ kirjoitit taas ihanan, nokkelan ja kauniin postaukseen! Torstenin toiveet toteutukoot <3

    VastaaPoista
  6. Voih, niin kovin haikea tuo tämän vuoden kirje... <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, aika suuri ero edellisvuoden kirjeeseen :/ Kiitos kommentistasi!

      Poista
  7. Tää kosketti! Osan otot sinne päin :) Oma hoitoponini kuoli 2päivää sitten ähkyyn :(... Mut nyt tiiän et sillä ja Nasulla (mun omalla hepalla joka lopetettii eilen aamulla) on hyvä olla. Nasu lopetettiin eilen koska se kaatu tarhassa selälleen ja nii :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, lämmin osanotto myös sinulle isoista menetyksistä. Tsemppiä tulevaan.

      Poista
  8. Hieno teksti <3
    Ootko oikeesti kiinnostunut maataloudesta? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Mua ei kyllä varsinaisesti kiinnosta kummankaan ponin lempilehdet, mutta jos pitäisi Playboyn ja Maatalouslehden vuosikerta valita, ottaisin kyllä jälkimmäiseksi mainitun ;)

      Poista
  9. Ihana teksti, kosketti kyllä tuo kun Torten toivoi Intoa viel edes kerran luokseen ja muisteli Intoa :'( <3

    VastaaPoista
  10. Voi pientä..♥ Toivon niin kovin, että Torsten saa pian jonkun hyvän rapsuttelukaverin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin :) Tosin nyt Torstenila on tietysti aina loimet ulkona ... Toivottavasti keväällä sitten :)

      Poista
  11. Itku tuli :( Kaikkea hyvää teille! <3

    VastaaPoista
  12. Voi ihana Into<3 Toivottavasti Torstenille löytyy vielä Ystävä isolla yyllä.
    Meillä ei onneksi ole kohdattu suuria suruja, vaikka Vilma onkin rapsuttelukaverinsa menettänyt. Joku on meinaan vaihtanut kesän jälkeen hänen parhaan kaverin ihan saman näköiseen, mutta huomattavasti tiukkapipoisempaan akkahevoseen, jonka kanssa ei kyllä rapsutteluetäisyydelle kannata eksyä... Oli niin ihanaa sillon keväällä huomata, kun Viena oli ottanut vuotiaan pikku-Vilman rapsuttelukaverikseen. :) Ehkä Vilmasta tulee isosisko Lohikäärmehevosen poikaselle, jos vaan emä laskee ketään (mukaanlukien minut) hänen pienokaisensa lähelle...

    Kiitos Jilla ihanasta blogista ja ihanista kommenteista minunkin blogiin! Surullisistakin aiheista kirjoitat niin kauniisti, ei voi olla eläytymättä iloihin ja suruihin tätä blogia lukiessa. Ja Torsten, hän on niin hurmaava. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti :)

      Ahaa, teillä on tapahtunut sellaisia kummallisia hevosen vaihtoja. Toivottavasti Viena toteaisi varsan synnyttyä, että välillä on hyvä pitää vapaata ja palkkaisi Vilman lastenlikaksi :))

      Kiitos itsellesi kommenteista ja mahtavasta blogista! :))

      Poista
  13. Voi miten kaunis, vaikkakin surumielinen, kirjoitus <3

    VastaaPoista
  14. Sinä se jos joku, osaat kirjoittaa suoraan sydämeen. Täälläkin muutama tippa tirahti kun luin tuota tekstiä :'( tsempit ja hyvät jatkot! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle kauniista kommentistasi :)

      Poista
  15. Mä luen näitä blogeja lähinnä töissä, hiljaisina vuoroina. Ja aina sun blogia lukiessa tulee joko kyynel silmäkulmaan tai nauran, niin että työkaverit vain pyörittelee silmiään.
    Tällä kerralla oli molempia ja siitä iso kiitos sinulle Jilla. Ihana elämänmakuinen blogisi on yksi suurimmista iloistani töissä.
    Ihanaa joulua Sinulle ja Torstenille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sinulle <3 Tällaiset kommentit lämmittävät sydäntä niin paljon. Ihanaa joulua myös Sinulle <3

      Poista