Elämäni miehet

Into ja Torsten haluaisivat näin vapun kunniaksi esittäytyä uusille ja vanhoille lukijoille. Areena olkoon siis heidän.

Into, kuin jokaisen kypsemmän (ei puhuta ylikypsistä ;)) naisen kahvihetkien kermaleivos, George Clooney

Georgen kuva

Tuo karismaattinen miesnäyttelijä tuo ehdottomasti ensimmäisenä mieleen SetäHevosen, Inton. Mitä vanhemmaksi ja charmantimmaksi (lue harmaammaksi) Herrat muuttuvat, sitä paremman näköisiä heistä tulee. Ovat siis vähän kuin viini. Mitä enemmän juo, sitä kauniimmaksi ympäröivä maailma muuttuu... (vai menikö se niin, että viini paranee vanhetessaan. En nyt tarkkaan muista ;))

Molemmat Herrasmiesveijarit tunnetaan myös vilkkusilmäisinä naistenmiehinä, eikä heidän varmasti tarvitse jäädä koskaan yksin nauttimaan coctaileja, vaan seuraa piisaa, jonoksi asti. Ruskeiden silmien ja lempeän luonteen lumoava yhdistelmä kruunataan sopivan lihaksekkaalla rintakehällä ja hyvin treenatulla takamuksella. (niitähän me naiset kuitenkin katsotaan,eikös juu ;))

Mikäli mielit treffeille mr Clooneyn alias Inton kanssa, suosittelen että täytät liivisi, tai ainakin taskusi, sokerilla ja muulla suussa sulavalla, Into näet tykkää makeista mimmeistä ja tulee todennäköisesti tekemään herrasmiesmäisen namiratsian heti ensitreffeillä ;) 

Suosiostaan huolimatta komistuksilla on pysynyt jalat maassa, vaikka molemmat kuuluvat yhtään vähättelemättä - lajiensa parhaimmistoon! 

Torsten vs. Tom Cruise

Tompan kuva

Torsti & Tomppa, siinä vasta Päiväuni. 

Kiiltokuvapoika jonka katselemisesta nauttii niin nuori kuin varttuneempi väki. 

Vaan niinhän se on, että kauneinkin omena voi kätkeä sisälleen yllärin.

Lihasten, kauniiden kasvonpiirteiden, hymykuoppien sekä loistavien silmien alle kätkeytyy muutamia erikoisuuksia joiden ymmärtäminen saattaa vaatia sanonnan "rakkaus on sokea" todellista sisäistämistä.

Naiset kyykkyyn, valokuvissa(kin). Sehän on aivan selvä. Näitä hurmureita ei ole siunattu pitkillä säärillä, mutta sitäkin suuremmalla egolla. Eikä naamassa ja kropassakaan juuri muuta moitittavaa puuttuvien senttien lisäksi ole. Kirkkaat silmät ja hohtava hollywood hymy pelastavat tilanteen kuin tilanteen, eikä kumpikaan juuri ujostele hakiessaan katsekontaktia kameran kanssa.

Ongelmatilanteissa toimiminen. Kun Tom ryhtyy selvittämään Mahdottomia tehtäviä, on se järkevintä tehdä hyppimällä pilvenpiirtäjältä toiselle. Vastaavasti, Torstenin valloittaessa kouluratsastusihmisten sydämiä, on täysin ymmärrettävää, että hänenlainen lahjakkuus voi kipaista kesken kouluradan vaaroja uhmaten (lue kouluaidoista välittämättä) jakamaan nimikirjoituksia, ja palata sitten takaisin radalle, muina miehinä. Useimmille nämä poistumiset jäävät paremmin mieleen kuin tasainen tylsä suoritus, mutta tokihan hyvinmuodostunutta perää jää mielellään tuijottamaan ;)

Ehkäpä isot egot kuuluvat miesten omiin uskontoihin? Skientologia on tunnetusti Tompalle erittäin tärkeä, enkä usko, että Torstenkaan tulee koskaan luopumaan omasta Torstenologiastaan. 

(Tähän tekisi mieli todeta että valitettavasti.)

Entäpä sitten 007 ? 

Olen aivan varma, että jossain tuolla on vielä kolmaskin kohtalokas mies, joka joskus tulee ja valloittaa sydämeni. Kuka, mitä ja missä, siitä ei ole vielä tietoa, mutta eiköhän se jonain kauniina päivänä selviä! ;)

Haluan toivottaa kaikille oikein Mega Hauskaa Wappua!!
Olkoon juhlajuomanne raikkaan pirskahtelevaa, skål !

Juokse sinä humma ...

... kun tuo taivas on niin tumma, lalaalalaalaa !

Meidän Setäheppa oli tänään ihan pop, kun käytiin ensimmäistä kertaa ajelemassa sitten viime syksyn. Inton astellessa valjaat päällä ulos tallista, säihkyivät sen silmät kilpaa auringon kanssa! Vähän jouduin miettimään, pääsenkö kärryihin ollenkaan kyytiin, kun Herralla oli hieman kiire lyömään pohja-aikoja ;) Vaan muutaman kymmenen metrin jälkeen Into rauhoittui, ja Herra muisti taas, että oltiin rauhallisella sunnuntaikävelyllä V75-lähdön sijaan. Testasin ohjattavuutta ja jarruja kentällä muutaman kierroksen varmuuden vuoksi, ja kun kaikki toimi, suuntasimme maastoon. Vajaa tunnin lenkki auringonpaisteessa loistavassa seurassa, päivän kohokohta! :)

Torsten puolestaan jatkoi tänään dressagehommia, vuoden tauon jälkeen kanget suussa. Poni toimii niillä ihan kivasti, itse olen vain aivan hukassa kaksien ohjien kanssa ! Ihan niinkuin yksissä ei olisi tarpeeksi ... ;) Ravissa en päässyt samalle flo-asteelle kuin eilen, mutta laukka oli varsin mallikasta. 

Eilinen ilta muuten vain parani, kun tajusin, että yle esitti puolenyön jälkeen kouluratsastuksen world cupin finaalin koosteen. Kyllä on ratsastus saanut taas oikein prime time esitysajan ;) Miehet ei nyt varsinaisesti hyppineet ilosta tästä iloisesta uutisesta, mutta katsoivat kuitenkin. Ja haukkuivat kouluratsastuksen oikein huolella. No, osittain he olivat oikeassakin. Kuudesta ratsukosta ainoastaan voittajan ratsastus oli pehmeää ja rentoa katseltavaa. Kaikki muuta olivat jotenkin väkinäisiä, jopa kovia. Toiset enemmän, toiset vähemmän. Onneksi tuomarit palkitsivat voittajan runsain prosentein. 

Lauantain treenit

Aurinkoinen päivä on jälleen mennyt miltein kokonaan hevosten parissa. Mikäs sen parempi tapa viettää lauantaita, kuin aamutallia tehden! 

Torstenilla oli takana kaksi ratsastamatonta päivää, joten tänään oli hyvä sauma treenata vähän dressagea. Ponilla oli paljon omia mielipiteitä tähän, ja välillä palko kävi melko syvällä siellä nenussa ;) Treenasin ihan vain suoruutta ja tahtia, vapain ohjin tehtyjen alkuverkkojen jälkeen. Loppuun teimme myös hieman isompaa ravia; tähän olisin halunnut enemmän ajatusta ylöspäin, kun poni puolestaan ajatteli melkoisen reippaasti eteenpäin ! Kuitenkin sain pitää ihan kevyen tuntuman, ja olla tarkkana, että muistin pitää lavat hallussa _koko ajan_. Se on kyllä sellainen asia, mikä pitää olla aivan exact eikä sinne päin. 

Inton kanssa muisteltiin myös, mille se kouluratsun elämä maistuikaan. Ja ai että, kyllä se maistui hyvälle! (Vaikka voinkin rehellisesti kertoa vain ratsastajan mielipiteen, kuvittelisin, että Into yhtyy tähän) Jotta meno ei olisi mennyt aivan liian vakavaksi - vai voiko se koskaan kyseisen hevosen kanssa mennä - ratsastin pitkästä aikaa ilman satulaa. Inton selkä on hieman laskenut lisääntyvien vuosien myötä, mutta siitä huolimatta se on edelleen mukavin selkä, mihin takapuoleni olen laskenut ;) 

Kotitekoinen rollkur

Hieman oli taas innokkuutta ilmassa, mutta melko hyvin Herra malttoi kuunnella kuskiakin. Mitään maata mullistavaa treenimme ei sisältänyt, lähinnä tahtia ja suoruutta. Olen vasta viime aikoina ymmärtänyt todella, mitä tarkoittaa täysin suora hevonen, ja kuinka paljon suoruus vaikuttaakaan kaikkeen. Eihän sitä olekkaan päähäni paukutettu kuin reilu parikymmentä vuotta, joten mielestäni ihan kohtuullinen siirtymä-aika. Nopealla laskemisella osaisin siis ratsastaa hevoset täysin suoriksi, taipuisiksi, tahdikkaiksi ja ryhdikkäiksi noin sadan vuoden iässä ;) Tai vähintäänkin, ymmärtäisin, kuinka tärkeää se olisi ;) 

Huomenna luvassa Torstenille jälleen kouluhommia ja Inton kanssa olisi tarkoitus avata ajokausi! Sitä ennen kuitenkin vähän telkkua, roskaruokaa ja sohvalla makoilua. Ihanaa lauantai-illan jatkoa! :)

Tulppaanit

Rento torstai. Päivä alkoi auringon paisteella jota säesti vesisade. Oli ihanaa istua keittiönpöydän ääressä, lukea blogeja ja nauttia lettuaamiaista. Mä voisin tottua sellaiseen! Toisaalta, nyt kun on istunut illankin koneella - työpäivästä puhumattakaan - niin huomaa, että mitä sitä tekisikään ilman poneja. En halua edes kuvitella elämää ilman niitä. Silloin tällöin muistukset hevosettomasta elämästä ovat kuitenkin ihan paikallaan. Tietää taas, minne sitä oikein kuuluu. 

Into pääsi metsälenkille hoitajansa kanssa, ja molemmat pojat saivat paljon porkkanoita. Oli ihanaa saada viestiä, että nyt on ponit hoidettu ja kaikki on niillä hyvin :) Kiitos jälleen! 

Terveysintoilijat, älkää lukeko enempää. Lettujen lisäksi olen nauttinut tänään Mc Donaldsia ja macaronseja. Enkä ole liikkunut yhtään. Huomenna sitten - tai viimeistään lauantaina aamutallissa ;) Rentoa viikonlopun alkua teille, ja kiitos jälleen viime postauksen kommenteista, lämmittävät mieltäni <3

Energinen suoritus

Ihahaa, ihanaa! Varoitus yltiöpositiivisesta hehkutuksesta ! 

Eilen ponnyset pääsivät rauhalliselle maasta käsin kävelylle, metsään samoilemaan. Minä ja Torsten talsimme etummaisina, tietä pitkin, Into ja äiti tulivat perässä hieman ... erilaisilla reittivalinnoilla ;) Into on löytänyt sisäisen hirvensä ! Vaikka taivas tarjosi meille ilmaisen suihkun, oli ilma ihanan lämmin, kuin kesäiltana konsanaan.

Jotenkin kummasti nuori Herra Torsten onnistui  kävelyn aikana hukkaamaan toisen etukenkänsä, eikä sitä etsinnöistä huolimatta löytynyt. Ehkä viime viikolla saadut uudet tennarit eivät olleet hänen makuun. Onneksi tallikaverille tuli tänään aamulla kengittäjä, joka löi sitten uuden kengän ponille kiinni. 

Akupunktioguru Juppe hoiti pojat lenkkimme jälkeen. Torstenilla kuulemma oli vähän alhainen vastustuskyky, mutta muuten kaikki oli hyvin. Intolla oli pientä jäykkyyttä kauttaaltaan, mutta tämän päiväisen superratsastuksen jälkeen oli selvää, että hoito auttoi. Muutenkin pojat vaikuttivat hyvinvoiville, eikä uusinta hoidolle ole vähään aikaa tarvetta. Varasin kuitenkin ajan toukokuun loppuun, varmuuden vuoksi. Tuskinpa siitä haittaakaan on :) 

Niin, Into oli oikein tosi kiva ratsastaa tänään. Pehmeä, elastinen, innokas. Joskus vuosia sitten luulin, että kyllä ikä viimeistään Setää rauhoittaa, mutta väärässä olin. Ehkä kymmenen vuoden päästä ? Tuskin ;) 

Teimme yhdessä melko kevyen treenin, sillä aamulla äestetty kenttä oli  hieman raskas. 

Torstenilla oli tänään vuorossa tallimme omat rataharjoitukset, joihin oli pyydetty Inkeri Kostiainen tuomariksi. Hän on meidät viime kesänä muutaman kerran arvostellut, ja voitte kuvitella, miten hyvälle tuntui kommentti radan ratsastettuani; "Mä olen tainnut teitä viime kesänä tuomaroida, mutta siitä olette kehittyneet paljon. Hevosen ravi on parantunut ja se kantaa itsensä hyvin." Hyvä me! :) 

Torsten oli jo veryttelyssä kivan tuntuinen, mutta vähän sellainen löysä pitkä pötkylä. Otinkin ravien ja laukkojen jälkeen Antin ja Mian käyntiharjoituksen käyttöön. Antin antama kelloviisari harjoitus aktivoi tehokkaasti takapäätä ja nostaa ponin etuosaa, ottamalla painoa enemmän takajaloille. Mian täysin suoralla hevosella tehtävä lapojen hallinta pienessä käynnissä, niin että minä kontrolloin jokaisen jalan liikkeen tekee myös ihmeitä, ja tänään ennen varsinaista esitystämme pääsin nauttimaan aivan mielettömästä ravista. Sellaisesta, jossa vähän jo hengästyi, kun liike oli niin isoa. Sellaisesta, että kintereet niiasi ja poni oli kevyenä, korkeana, taipuisana mun edessä. Sellaisesta, missä todella oli ilmaa ja tahtia.

No, ei me radalla tätä tietenkään esitetty, sehän nyt on aivan selvä. Pituushalkaisijalle kun tullaan, vetää matkustaja viimeisen hengenvedon ennen lopputervehdystä, antaa ponille 15 centtiä lisää ohjaa ja pomppii kyydissä kuin mikäkin jojo. Mutta sellaista se on. Hyvin me vedettiin näinkin! Vaikka satulassa olikin kirjaimellisesti vähän matkustaja olo, ja toki pitkät ohjat jälkikäteen pikkaisen harmittaa.
 Ratana menimme FEIn He B ponien kenttäohjelman, mistä pidän kovasti. Siinä on paljon tekemistä, paljon keskiaskellajeja, aavistus enemmän haastetta verrattuna muutamaan muuhun he b-tason rataan. Vastalaukkaa, lisättyä käynti, keskiravit- ja laukat. Valitettavasti poni rikkoi molemmat keskiravit, joista ensimmäinen lähti yllättävän hyvin liikkeelle. Viimeisessä keskilaukassa oli todellakin poweria, ihan pikkasen jopa liikaakin ;) Saimme radan jälkeen vielä tehdä Inkun ohjeiden mukaan muutaman keskiravin, joista niistäkin se yhden rikkoi laukalle - näistähän en voi syyttä kuin itseäni. Prosentteja kertyi 61 ja risat, mihin olen kyllä tyytyväinen - vaikka totta kai voi aina parantaa, ja tälläkin kertaa virheet olivat kaikki ratsastajan täysin selkeitä virheitä. En tiedä, opinko koskaan ratsastamaan rataa samanlaisella moodilla kuin normaalisti treenaan, mutta yritetään. Vitsit, sitten me vasta hienoja oltaisiinkin! ;) Ja Torsten, jonka kanssa jo alkuaikoina hyvin nopeasti selvisi, että se on paljon taitavampi kuin minä, oli niiiin hyvällä tuulella tänään. Oikein polleana siinä seuraili muiden ratoja, oman suorituksensa jälkeen. "Yrittäkää vaan reppanat, mutta sinivalkoinen ruusuke kuuluu minulle! ;)" Poni parka, se ei tiennyt, että kukaan ei saa ruusuketta. Ehkä loppukäynnit maastossa ja paljon porkkanoita karsinassa kompensoi tätä suurta menetystä ;)

Lopuksi vielä teillekin nähtäväksi tämä rata, ja toisena videona sitten uusi yritys keskiravista - yritys siksi, että rikki sekin menee, mutta alku oli melko lupaava! ;)

Loistava ilta muuttui kotiin saapuessani erinomaisen maistuvaksikin, kun minua odotti iso keko vastapaistettuja lettuja ! Aika ihanaa, täytyy myöntää :) Herkullista loppuviikkoa teillekin :)

Maanantai

Iltapäivällä alkanut hedari muuttui nyt illaksi hirmuiseksi vatsasäryksi, joten täällä mä olen, äidillä viiden tähden hotellissa yötä ;) Ei yhtään hullumpaa! Hullumpi ei ollut poni Torstenkaan tänään.
 Jälleen saan kiittää Makea hyvin tehdystä työstä ;)

Työskentelimme kentällä kokoamisia pikkuravissa, jonka jälkeen siirryin maneesiin ratsastamaan FEIn ponien kenttäohjelmaa keskiviikon rataharjoituksia varten. Kentällä ilman puomeja tms mun on vaikea hahmottaa 60 x 20 m kokoinen alue, joten siksi maneesi kutsui näin ihanalla ilmalla. Vedettiin rata "vasemmalla kädellä" läpi, Torsten keskittyi ihmettelemään kauniita, auringon värjäämiä laikkuja, mitä maneesissa oli useampiakin. Minun huonoon keskittymiskykyyn ei ole yhtään niin hyvää selitystä ;)

Lopuksi käytiin molempien ponnyjen kanssa loppukävelyillä maastossa, kuuntelemassa lintujen tarjoamaa konserttia ja mumssaamassa välillä vähän vihreän tapaista :)

Melko loistava maanantai siis !
(jos unohdetaan erilaiset kiputilat...)
Toivottavasti viikko jatkuu yhtä hyvänä, niin siellä kuin täälläkin :)

Viikonlopun top 10

Ihana, aurinkoinen ja erittäin hevostäyteinen viikonloppu takana! Kotona on suurinpiirtein käyty vain nukkumassa (ah, hävyttömän pitkään ;), loppuaika on hengailtu poikien kanssa <3 Voiko parempaa olla?

Viikonlopun top 10-listalle pääsevät ;

1. Ulkona ratsastaminen auringossa!

2. Innokas Into, kun se tajusi, että ihan oikeasti pyydän siltä ravia yli kuukauden tauon jälkeen ...

3. Meni tovi, että pystyttiin keskittymään enää mihinkään, edes poseeraamiseen

No, ainakin molemmilla on hammasrivistöt esillä!

Ottakaa ihan chillisti!

4. Vahva tunnelataus, pala kurkussa naureskelin Setähevoselle, kun se esitteli parhainta osaamistaan ratsun hommissa. Siinä unohtui kyllä kaikki ratsastukselliset opit, keskityin vain nauttimaan ja ihan vähän rauhoittelemaan hienoa Intoa!

5. Omatoimisia äkkilähtöjä harrastanut Torsten, jonka kanssa mulla oli hieman vaikeuksia ratsastaa se täysin rehellisesti peräänantoon.

6. Into, joka toisena ratsastuspäivänä oli - mikäli se on mahdollista - vielä innokkaampi Ratsureima kuin edellisenä päivänä ...

7. Aina niin iloinen tallikoira Pätkis

8. Maken ohjas-ajo, ehdottomasti! Poni palautettu maan pinnalle ;)

9. Inton erikoinen huumori mutakylpyjä kohtaan, ja koska oli kyse kauden ensimmäisestä kylvystä, piti se suorittaa kunnollisesti, eli molemmin puolin, totta kai!

10. Eipä tainnut Into mudasta nauttiessaan tajuta, mitä siitä voi seurata ...! ;)

11. Mutta heti kun nöyryyttävimmästä osasta oli selvitty, niin mikäs sen parempaa, kuin sunnuntai-iltainen kävely auringon vielä lämmittäessä mukavasti :)

Ihanaa viikonalkua kaikille :)